Etsi
  • Henrik Pirhonen

Auton ostaminen huutokaupasta markkinaoikeuden ratkaisun valossa – saako kuluttaja peruuttaa kaupan?



Kuluttaja-asiamies ilmoitti huhtikuussa vuonna 2020 vievänsä Huutokaupat.com-verkkokauppaa pyörittävän Mezzoforte Oy:n markkinaoikeuden eteen kuluttajien oikeuksien rikkomisen vuoksi. Jutun taustalla olivat kuluttajansuojalain huutokauppaa koskevien säännösten soveltuminen Mezzoforte Oy:n toimintaan. Erityisen painoarvon saivat koti- ja etämyynnillä tehtyihin kauppoihin sovellettavat kuluttajansuojalain säännökset.


Lähtökohtaisesti huutokauppoihin sovelletaan kauppalakia


Tavanomaisessa huutokaupassa – siis huutokaupassa, jossa myyntiartikkelit ovat esillä huutokaupan järjestäjän tiloissa, ja ostajilla on mahdollisuus tutustua niihin – ei sovelleta kuluttajansuojalain säännöksiä ostajan vapaasta peruuttamisoikeudesta peruuttaa kauppa 14 vuorokauden aikana siitä hetkestä, kun hän sai ostamansa tavaran haltuunsa. Kuluttajansuojalain sijasta sovellettavaksi tulee kauppalaki, joten täysin ilman lain suojaa ei ostaja jää ostaessaan tavaran tavanomaisesta huutokaupasta – kauppalaki ei kuitenkaan tarjoa yhtä laajaa suojaa. Mezzoforten ylläpitämä huutokauppatoiminta ei kuitenkaan ole tavanomaista huutokauppaa sanan perinteisessä merkityksessä. Mezzoforte osti auton ensiksi itselleen sen myyjältä, jonka jälkeen se itse myi auton eteenpäin toiselle yksityishenkilölle. Mezzoforte kielsi käyttöehdoissaan sen, että auton ostajalla olisi oikeus tehdyn kauppasopimuksen peruuttamiseen. Autot olivat yleensä nähtävillä alkuperäisellä myyjällä, mutta Mezzoforte ei yleensä ollut itse edes nähnyt myytävänä olevaa autoa.


Markkinaoikeuden tehtäväksi tuli arvioida, onko autojen myyminen Huutokaupat.com-sivustolla perinteistä huutokauppaa vaiko autojen etämyyntiä. Arvio oli merkittävä, sillä ratkaisulla on suuri merkitys kuluttajan oikeuksiin auton ostajana. Mikäli kauppa tulkittaisiin etämyynniksi, suojaisi kuluttajaa auton virhetilanteissa niin sanottu kuuden kuukauden sääntö ja kuluttajalla olisi tämän lisäksi oikeus peruuttaa kauppa syytä mainitsematta kahden viikon ajan. Jos kauppa miellettäisiin huutokaupaksi, ei kuluttajaa suojasi kuluttajansuojalain sisältämä kuuden kuukauden sääntö eikä ostajalla olisi oikeutta peruuttaa tehtyä kauppaa.


Markkinaoikeuden linjaus oli merkittävä nykyisessä verkottuneessa yhteiskunnassa, ja se selvensi aiemmin epäselvää aluetta kuluttajansuojan, huutokauppojen sekä etämyynnin välimaastossa.


Kuluttajansuojalain tarjoama suoja kuluttajalle


Kuluttajansuojalaki on säädetty suojelemaan kuluttajaa tämän tehdessä kauppaa elinkeinonharjoittajan kanssa. Sitä sovelletaan tilanteissa, joissa kuluttaja ostaa kulutushyödykkeen ammatinharjoittajalta, joka myy tavaraa osana elinkeinotoimintaa. Kuluttajansuojalaki on kuluttajan hyväksi pakottava, eikä siitä voi tämän haitaksi poiketa – lain kanssa ristiriitainen sopimusehto, joka huonontaa kuluttajan asemaa siitä, millainen se olisi lain nojalla, on mitätön.


Lain mukaan kuluttajalla on oikeus peruuttaa koti- tai etämyyntisopimus ilmoittamalla siitä peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla elinkeinonharjoittajalle viimeistään 14 päivän kuluttua sopimuksen tekemisestä tai tavaran vastaanottamisesta. Elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava kuluttajalle tämän oikeudesta purkaa kauppa 14 vuorokauden sisällä. Mikäli elinkeinonharjoittaja laiminlyö tämän ilmoitusvelvollisuuden, voi kuluttajalla olla oikeus purkaa tehty kauppa jopa vuoden ajan.


Poikkeus


Lain mukaan kuluttajalla ei kuitenkaan ole edellä mainittua oikeutta kaupan peruuttamiseen, mikäli kauppa on solmittu huutokaupassa, johon kuluttaja voi osallistua muutoinkin kuin etäviestimellä – vaikuttaisi siis, että kuluttajalla ei välttämättä sittenkään olisi oikeutta tehdyn sopimuksen peruuttamiseen. Saman lain esitöissä on kuitenkin mainittu, että äsken mainittu peruuttamisoikeuden rajoitus koskee ainoastaan ”perinteisiä huutokauppatilaisuuksia”, joihin on mahdollista osallistua myös henkilökohtaisesti paikan päällä.


Osapuolten kannat asian ratkaisemiseksi


Kuluttaja-asiamiehen mukaan kyse oli kuluttajansuojalain tarkoittamasta etämyyntisopimuksen tekemisestä. Hänen mukaansa kyse ei ollut sellaisesta julkisesta huutokaupasta, johon soveltuisi kuluttajansuojalain tarkoittama rajoitus peruuttamisoikeuteen. Kuluttaja-asiamies vaati markkinaoikeutta kieltämään Mezzoforten toiminnan ja asettamaan tälle kieltotuomiolle 100 000 euron uhkasakon.


Kuluttaja-asiamies vaati Mezzofortea myös oikaisemaan markkinointiaan. Asiamiehen mukaan markkinaoikeuden tulisi velvoittaa Mezzoforte ilmoittamaan kaikille tavaroita Huutokaupat.com-sivustolta ostaneille kuluttajille toimineesta kuluttajasuojalain vastaisesti kieltäessään lain suojaaman peruuttamisoikeuden. Kun peruuttamisoikeudesta ei ilmoitettu asianmukaisella tavalla, olisi kuluttajilla vuoden pituinen aika kaupan peruuttamiseen. Markkinoinnin oikaisu tulisi suorittaa lehti-ilmoituksella, Huutokaupat.com:ssa sekä jollakin muulla henkilökohtaisella tavalla, kuten tekstiviestillä tai sähköpostilla. Kuluttaja-asiamies vaati markkinaoikeutta asettamaan tuomiolle 500 000 euron suuruisen uhkasakon, joka määrättäisiin maksettavaksi, mikäli Mezzoforte ei määräajassa suorittaisi annettujen tietojen oikaisua.


Mezzoforten mukaan sen oma toiminta oli kuluttajansuojalain mukaista, sillä se kuului huutokauppoja koskevan poikkeuksen soveltamisalaan. Tällöin sen ei tarvitsisi antaa ostajille oikeutta kaupan peruuttamiseen. Mezzoforten mukaan kuluttajilla oli mahdollisuus päästä tutustumaan kaupan kohteisiin eikä kyse siten ollut täysin verkkoympäristössä toimivasta huutokaupan muodosta.


Markkinaoikeuden kanta


Asian ratkaisu tiivistyi siihen seikkaan, oliko kuluttajalla mahdollisuus päästä tutustumaan kaupan kohteeseen. Tästä pääsystä vastasi Mezzoforte, sillä siitä tuli auton omistaja ja uusi myyjä sen ostaessa auton sen alkuperäiseltä myyjältä ja myydessään auton eteenpäin. Markkinaoikeus katsoi, että kuluttajilla ei ollut todellista mahdollisuutta tutustua myytävinä oleviin autoihin eikä kyse ollut tosiasiassa sellaisesta huutokaupasta, johon olisi mahdollista osallistua muutoinkin kuin etäviestimillä. Näin ollen autojen myynti huutokauppaamalla ei ollut edellä mainitun poikkeuksen soveltamisalan piirissä. Markkinaoikeus katsoi kyseen olevan etämyynnistä, jolloin myyjä ei voi kieltää sopimusehdoin ostajalla olevaa oikeutta kaupan peruuttamiseen – Mezzoforten toiminta on siis ollut lain pakottavan säännöksen vastaista. Tuomioistuin katsoi Mezzoforten menettelyn vaikuttaneen kuluttajien toimintaan ja aikaansaamaan sen, että kuluttajan on päättänyt pitää auton, jota hän ei peruuttamisoikeudestaan tietoisena olisi pitänyt.


Markkinaoikeus siis katsoi Mezzoforten toiminnan olleen kuluttajansuojalain vastaista. Oikeus katsoi toiminnan olleen sillä tavoin haitallista, että se tulisi kieltää ja asettikin Mezzoforten toiminnalle kieltotuomion yhdessä 100 000 euron suuruisen uhkasakon kanssa. Markkinaoikeus ei kuitenkaan katsonut Mezzoforten toiminnan olleen niin haitallista, että sen tulisi suorittaa kuluttaja-asiamiehen vaatima markkinoinnin oikaisu.


Markkinaoikeus siis vahvisti ratkaisullaan kannan, jonka mukaan kuluttajalla on oikeus peruuttaa kauppa syytä mainitsematta 14 vuorokauden ajan, kun tämä on ostanut auton nettihuutokaupasta, jossa auto siirtyy alkuperäiseltä ilmoittajalta ensin huutokaupan järjestäjälle ja tämän jälkeen uudella kaupalla tarjouskilpailun voittajalle. Ratkaisu paransi huomattavasti kuluttajan asemaa ja selvensi samalla epäselvää oikeustilaa.


Mikäli olette oikeudellisen avun tai neuvonnan tarpeessa, otattehan yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme!

60 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki