Etsi
  • Henrik Pirhonen

Väärin ilmoitetun käyttöönottoajankohdan merkitys autokaupassa



Lain mukaan auton on vastattava sitä, mistä kauppaa tehtäessä voidaan katsoa sovitun. Jos myyjä on antanut autosta virheellisiä tietoja, voi kauppaa rasittaa tiedonantovirhe, joka oikeuttaa ostajan saamaan virhettä vastaavan hinnanalennuksen. Yksi yleisimmistä tällaisista virheistä syntyy, kun auton käyttöönottovuosi ilmoitetaan väärin. Tässä kirjoituksessa käsitellään väärin ilmoitetun käyttöönottoajankohdan merkitystä auton kaupalle erilaisten kuluttajariitalautakunnan ratkaisujen valossa.


Milloin autossa on kuluttajansuojalain tarkoittama virhe?


Kuluttajansuojalaki pitää sisällään tavaroiden virheellisyyttä koskevan yleissäännöksen. Tämän säännöksen mukaan autossa on virhe, mikäli se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Toisen saman lain säännöksen mukaan kauppaa rasittaa virhe, jos auto ei vastaa niitä tietoja auton ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjä lukuun on antanut autoa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa. Myyjän on myös kerrottava ostajalle sellaiset autoa koskevat seikat tai sen ominaisuudet, joilla voi olla merkitystä kaupan syntymiseen – myyjällä on siis tiedonantovelvollisuus auton kaupan kannalta merkityksellisistä seikoista. Virheen syntymisen edellytyksenä on se, että virheellisellä tiedolla voidaan katsoa olleen merkitystä kaupan syntymiseen. Kuluttaja ei siis olisi suostunut kauppaan samoilla ehdoilla, jos hänellä olisi ollut kaikki autoa koskevat tiedot – hän olisi voinut esimerkiksi suostua samaan kauppaan vain alhaisemmalla kauppahinnalla. Myyjä voi vapautua vastuustaan korjata virhe, mikäli hän osoittaa, että hän ei ole tiennyt eikä hänen ole pitänytkään tietää virheellisestä tiedosta tai jos virheelliset tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu.


Onko auto virheellinen, jos auton rekisteröintikuukausi on merkitty virheellisesti?


Kuluttajariitalautakunta otti kantaa tapaukseen, jossa oli kyse uutena ostetusta autosta, jonka ensirekisteröinti oli merkitty puoli vuotta myöhemmäksi ajankohdaksi kuin todellisuudessa. Myyjä vetosi siihen, että ensirekisteröinnin heitto kuudella kuukaudella ei vaikuttanut auton arvoon – ensirekisteröinti oli kuitenkin todellisuudessa tapahtunut samana vuonna kuin mitä kuluttajalle oli kauppasopimuksessa ilmoitettu. Lautakunnan tehtäväksi tuli ratkaista se, voidaanko tällaista puolen vuoden virhettä ensirekisteröinnin päivämäärässä pitää lain tarkoittamana virheenä ja oliko tällä virheellä merkitystä kaupan syntymiseen.


Lautakunnan mukaan auton käyttöönottovuosi on yksi merkityksellisimmistä seikoista auton arvon vaikuttajana - näin on varsinkin uusien autojen kohdalla. Käyttöönottovuoden ohella auton arvoon vaikuttavat esimerkiksi auton kunto ja sillä ajetut kilometrit. Kysymys on kuitenkin käyttöönottovuodesta, ei käyttöönottokuukaudesta. Lautakunnan mukaan virheellinen tieto auton rekisteröintikuukaudesta ei vaikuttanut auton arvoon ja täten kaupan syntymiseen. Näillä perusteilla lautakunta katsoi, että autossa ei ole lain tarkoittamaa virhettä ja hylkäsi kuluttajan vaatimuksen hinnanalennuksesta.


Entä, jos auton todellinen ikä heittää yli vuodella?


Tässä kuluttajariitalautakunnan ratkaisemassa tapauksessa oli taas kyse uudesta autosta, jonka ilmoitettu valmistusajankohta poikkesi 15 kuukaudella todellisesta. Uusi auto oli rekisteröity ja luovutettu kuluttajalle vuonna 2005. Kaupan solmimisen jälkeen kuluttajalle kuitenkin selvisi, että auto oli valmistettu jo loppuvuodesta 2003 ja tuotu Suomeen vuonna 2004 – auto ei siis ollutkaan kaupantekohetkellä uusi niin kuin kuluttaja oli luullut. Myyjä vetosi siihen, että automallissa ei ollut tapahtunut vuoden aikana muutoksia ja, että auton takuu oli alkanut vasta auton ensirekisteröinnistä.


Maahantuontiajankohtansa perusteella auto oli maahantuotu Suomeen vuoden 2004 myyntikautta varten, mutta ei ollut mennyt kaupaksi vielä vuoden 2004 aikana. Kuluttajalle oli kaupanteon yhteydessä syntynyt virheellinen käsitys auton uutuudesta, eikä myyjä ollut tätä käsitystä selkeällä tavalla oikaissut. Lain myyjälle asettaman tiedonantovelvollisuuden mukaan myyjän olisi pitänyt oikaista ostajalle syntynyt virheellinen olettama auton uutuudesta. Auton ikä on edellä kerrotulla tavalla varsinkin uusissa autoissa suuri tekijä hinnan määrittymisessä. Tämän ohella auto oli ollut pitkään varastoituna, millä lautakunnan mukaan voi olla merkitystä kaupan syntymisen kannalta. Näillä perusteilla lautakunta suositti reilun kolmen prosentin hinnanalennusta. Autossa ei ollut mitään fyysistä vikaa, ja auton malli ja varustelutaso vastasivat ostajan odotuksia.


Virheellisen tiedon oikaiseminen


Tapauksessa oli kyse auton kaupasta, jota markkinoitaessa oli siitä annettuihin tietoihin merkitty vuosi ”2001”. Myynti-ilmoituksessa ei oltu täsmennetty, tarkoitettiinko vuosiluvulla auton valmistusvuotta vai auton käyttöönottovuotta. Kauppakirjaan auton vuosimalliksi oli kuitenkin oikein merkitty auton vuosimalliksi 2000, joten kuluttajalle ei oltu annettu virheellistä tietoa auton vuosimallista, kun epäselvästi ilmaistu vuosiluku ilmoitettiin selkeällä tavalla auton kauppakirjassa. Kuluttajariitalautakunta katsoi, että autosta tehtyä kauppaa ei rasittanut lain tarkoittama virhe, ja hylkäsi kuluttajan hinnanalennusvaatimuksen, jonka perusteena oli ollut auton vuosimallista annetut virheelliset tiedot. Kuluttajalle myönnettiin kuitenkin hinnanalennusta sillä perusteella, että autossa ei ollut kaikkia siinä mainonnan perusteella olevia lisävarusteita.


Epäselvyys käyttöönottovuoden ja valmistusvuoden välillä


Kuluttajalle voi helpohkosti syntyä virheellinen käsitys siitä, että auton ensirekisteröintiajankohta olisikin auton valmistusajankohta. Jos kuluttajalle syntyy tällainen virheellinen käsitys auton valmistusajankohdasta, on myyjän se selkeällä tavalla korjattava. Tapauksessa oli kyse vuonna 2009 maahantuodusta ja ensirekisteröidystä autosta. Auto oli todellisuudessa valmistettu vuonna 2006 ja kolme vuotta myöhemmin tuotu Suomeen myyntiä varten. Myyjä vetosi siihen, että vuosimallien 2006 ja 2009 välillä ei ollut eroja.


Lautakunnan mukaan auton ikä ei kuitenkaan vastannut sitä, mitä kuluttaja olisi autolta perustellusti voinut odottaa. Myyjä antoi ostajalle tiedon ainoastaan auton käyttöönottovuodesta ja jätti kertomatta auton valmistusvuoden. Tieto auton valmistusvuodesta olisi vaikuttanut kaupan syntymiseen – kolmen vuoden erolla on varsin suuri merkitys auton arvoon ja jälleenmyyntihintaan. Näillä perustein lautakunta katsoi autossa olevan lain tarkoittama virhe, ja suositti myyjää antamaan ostajalle 2 500 euron hinnanalennuksen.


Loppupäätelmiä virheellisesti ilmoitetusta käyttöönottovuodesta


Uusien autojen kohdalla virhearviointi väärin ilmoitetun valmistusvuoden perusteella on kohtuullisen selkeää. Autossa katsotaan olevan virhe heiton ollessa vuoden suuruinen. Vanhempien – yli kymmenen vuotta vanhojen - autojen kohdalla vuoden suuruiset heitot eivät enää kuluttajariitalautakunnan kannan mukaan muodosta lain tarkoittamaa virhettä. Mitä uudempiin autoihin siirrytään, sitä suuremman merkityksen virheellisesti merkitty vuosimalli saa.


Mikäli tarvitset apua autokauppaan liittyen, otathan yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme!

20 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki