Etsi
  • Henrik Pirhonen

Auton takuun merkitys virhetilanteessa

Päivitetty: 3. toukok. 2021

Takuu annetaan lähes poikkeuksetta uusille autoille ja nämä ovat usein voimassa noin 2-3 vuotta. Takuu koskee auton käyttökelpoisuutta ja ominaisuuksia. Takuun tehtävänä ei ole poistaa kenenkään vastuuta, vaan myyjällä ja aikaisemmilla myyntiportailla on edelleen vastuu. Itse takuun voi antaa myyjä, maahantuoja tai valmistaja ja siitä on aina annettava kirjallinen takuutodistus. Itse todistus annetaan, kun auto luovutetaan.




Takuu merkitsee, että esimerkiksi myyjä vastaa virheestä omalla kustannuksellaan, jos se on tapahtunut takuuajan sisällä. Tämä ei kuitenkaan päde, jos voidaan todistaa, että virhe johtuu kuluttajan puolella olevasta syystä, esimerkiksi väärinkäytöstä tai huoltojen laiminlyönneistä.


Takuu eroaa virhevastuusta siten, että siinä ei ole omavastuuta. Mikäli auto tulisi parempaan kuntoon korjaamisen myötä, kuluttajalta ei siis voida vaatia osallistumista korjauksen maksuun. On tavanomaista, että takuu ei kuitenkaan kata ihan kaikkea. Esimerkkinä tässä voidaan mainita osat, jotka kuluvat helposti. Epätavalliset kulumiset korvataan kuitenkin virhevastuun nojalla.


Uusien autojen takuuta koskee niin sanotut mallitakuuehdot. Mallitakuuehdoissa ilmenee millaiset ehdot ja varaumat saavat sisältyä takuisiin. Näistä ehdoista ilmenee yllä mainittu kuluttajan vastuu esimerkiksi noutaa käyttöohjeita. Täten myyjä saa olettaa, että kuluttaja noudattaa näitä. Tähän vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi maantieteelliset olosuhteet. On huomioitava, että mikäli huollon laiminlyönnillä ei ole minkäänlaista syy-yhteyttä virheeseen, ei virhettä voida päättää johtuvan laiminlyönnistä, eikä sen korjaamista siten voida evätä. Kuluttaja saa teettää huolto-ohjelman ulkoisia huoltoja autolleen, kunhan ne eivät vahingoita autoa. Takuunantajalla on oikeus päättää, missä korjaamossa korjaukset tehdään, jotka tehdään hänen kuluunsa. On kuitenkin varmistettava, ettei tämä koidu kohtuuttoman hankalaksi kuluttajalle. Mikäli autoa joudutaan siirtämään, vastaa takuunantaja näistä kuluista.



Uusien henkilö- ja pakettiautojen takuuehdot


Takuun antaa maahantuoja. Takuu annetaan uusille henkilö- ja pakettiautoille, mutta takuu ei välttämättä kata jälkiasennettuja lisävarusteita, sillä näillä on usein oma takuu. Takuu alkaa joko vuodesta tai kilometrimäärästä ja päättyy mikäli kuluttaja luovuttaa auton autoalan elinkeinonharjoittajalle jatkamatta takuuta tai mikäli vakuutusyhtiö lunastaa auton taikka jos sen fyysistä rakennetta tai moottorin ohjelmointia muutetaan ilman takuunantajan lupaa. On takuunantajan vastuulla, että auton käyttökelpoisuus ja laatu säilyvät normaaleina takuunajan ajan. Tässä ei katsota olevan kyse virheestä, kun auto kuluu normaalisti tai jos virhe on ulkopuolisen tahon aiheuttama, esimerkiksi kiven iskemän. Myöskään kuluttajasta johtunut virhe ei katsota olevan takuunantajan vastuulla. Säännöllisesti vaihdettavat kulutusosat ei myöskään katsota kuuluvan takuunantajan vastuuseen.


Mikäli virhe sattuisi kohdalle, on siitä ilmoitettava myyjälle tai takuunantajalle kohtuullisessa ajassa siitä kuin kuluttaja on huomannut virheen tai olisi pitänyt sen huomata. Tässä pätee myös kahden kuukauden sääntö. Eli kuluttajalla on oikeus ilmoittaa tästä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän tosiasiallisesti huomasi virheen. Kuluttajan on huolehdittava, ettei virhe pahene oman toiminnan takia. Ilmoittaessa virheestä, on takuutodistus näytettävä tai muu selvitys siitä, milloin ja mistä auto on ostettu.


Takuunantajan on virheen ilmetessä korjattava tämä kohtuullisessa ajassa. Korjaus tapahtuu takuunantajan määräämässä korjaamossa eikä siitä saa syntyä kohtuuttomia kustannuksia. Mikäli korjaaminen ei ole mahdollista voi kyseeseen tulla hinnanalennus tai vaihto virheettömään autoon. Tämä voi tulla kyseeseen myös, jos takuunantaja ei oikaise virhettä kohtuullisessa ajassa tai ilman olennaista haittaa kuluttajalle. Kuluttajalle voi myös syntyä oikeus vahingonkorvaukseen. Takuuehdot ovat kuluttajansuojalain mukaisia. Riita voidaan myös ratkaista kuluttajaneuvonnan, kuluttajalautakunnan tai tuomioistuimen avulla.


Käytetyn auton takuuta koskee suurelta osin samat säännöt kuin uusiakin autoja. Tämän takuuseen ei saa sitouttaa omavastuuta tai muita maksuvelvollisuuksia. Usein takuu on kuitenkin rajatumpaa käytetyissä autoissa. Selvää on, että takuuehdot eivät saa olla lain pakottavien sääntelyjen vastaisia.


Kuuden kuukauden sääntö ja miten virheestä ilmoitetaan


Myyjän vastuu ulottuu virheeseen, joka on ollut autossa sen ostohetkellä. Tämä ei kuitenkaan merkitse, etteikö virhe voisi ilmetä myöhemmin. On olemassa sääntö, jonka mukaan virheen katsotaan olleen autossa ostohetkellä, jos se ilmaantuu kuuden kuukauden sisällä siitä. Tässä kuluttajan on osoitettava, että kyseessä on virhe sekä tehdä tästä valitus myyjälle kohtuullisessa ajassa. Kohtuulliseksi ajaksi on katsottu vähintään kaksi kuukautta siitä, kun kuluttaja on huomannut virheen. Minimoidakseen ongelmia, on kuluttajan suotavaa ilmoittaa tästä viipymättä, jolloin hänen oma toimintansa ei voi pahentaa virhettä. Itse ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Kohtuullisen ajan kuluttua, kuluttajalla on oikeus valittaa, mikäli myyjä on toiminut törkeän huolimattomasti, kunnianvastaisesti tai arvottomasti. Tämä pätee myös, mikäli auto on vaarallisuutensa takia virheellinen.


Mikäli virhe on ollut autossa ostohetkellä, eikä myyjä voi näyttää toisin, vastaa myyjä virheestä. Tässä on huomioitava, että sääntöä ei voida verrata takuuseen. Sääntö ei koske tavanomaista kulumista tai esimerkiksi käyttövirheestä johtuvaa vikaa.


Miten virheet autokaupassa oikaistaan ja milloin kuluttajalla on oikeus vaatia vahingonkorvausta autokaupassa tapahtuneesta virheestä?


Tavallisin tapa oikaista virhe on joko korjaamalla se tai vaihtamalla virheellinen tuote virheettömään sellaiseen. Korjaus on usein kuitenkin se toimenpide, joka pyritään tehdä ennen vaihtoa. Vaihto tulee kuitenkin kyseeseen, mikäli autoa ei voida korjata kohtuullisesti. Periaatteena on, että korjauksen on tapahduttava kohtuullisessa ajassa mutta kuitenkaan ei kohtuuttomaan hintaan. Mikäli kuluttaja ei halua osallistua korjauksen maksamiseen tai jos katsotaan korjauksen olevan turhaa, voidaan virhe oikaista myös hinnanalennuksella.


Viimeisin keino, jolla virhe voidaan oikaista, kun kaikki muut vaihtoehdot on punnittu tai käyty läpi, on kaupan purku. Tällöin virheen on myös oltava merkittävä. Oikeus kaupan purkuun voi syntyä sen lisäksi siten, että korjausta ei tehdä kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella tavalla. Myös toistuvat viat korjaamisesta huolimatta voi johtaa oikeuteen purkaa kauppa. Mikäli oikeus tulisi kyseeseen, palauttaa kuluttaja auton sekä siitä saatu käyttöhyöty, kun taas myyjä palauttaa kauppahinnan korkoineen kuluttajalle. Käyttöhyöty arvioidaan ajettujen kilometrien ja ajan avulla. Oikaisun tapahtuessa vaihdolla, on käyttöhyödyt palautettava kuvatulla tavalla.


Itse vahingonkorvausta kuluttajalla on oikeus vaatia myyjältä, siitä vahingosta, jonka virhe on hänelle tuottanut. Mikäli halutaan vaatia vahingonkorvausta, on vahinko myös pystyttävä näyttää. Tällainen näyttö voi olla esimerkiksi kuitti tai muu luotettava selvitys esimerkiksi matkakuluista. Kuluttajan on sen lisäksi toimittava niin, että vahinko ei pahene hänen toimestaan. Vahingonkorvaus koskee niin välitöntä kuin myös välillistä vahinkoa. Tässä voi siis tulla kyseeseen puheluiden kulut kuin myös tulonmenetys. Välillinen vahinko sattuu usein huolimattomuuden seuraamuksena. Vahingonkorvaus ei koske esimerkiksi mielipahaa.


On suositeltavaa, että riidat yritetään ratkaista neuvottelemalla myyjän kanssa. Kuluttajalla on oikeus saada apua kuluttajaneuvonnasta, mikäli hän niin haluaa. Tällöin neuvonta ottaa yhteyttä myyjään ja yrittää saada aikaan sovintoratkaisun. Mikäli sovintoon ei kuitenkaan päästä voi kuluttaja viedä asian kuluttajariitalautakuntaan. Tämä lautakunta ratkaisee asian antamalla sovintosuosituksen. On huomioitavaa, että lautakunnan ratkaisu ei ole samalla tavoin sitova kuin tuomioistuimen ratkaisu. Erimielisyydet voidaan myös viedä tuomioistuimeen. Tuomioistuinratkaisu eroaa lautakunnan ratkaisusta muun muassa sillä, ettei se ole maksuton vaan häviäjä joutuu usein maksamaan myös toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut.


Ota yhteyttä meidän asiantunteviin lakimiehiimme, jos tarvitset apua yllä mainittujen asioiden kanssa!


Kuluttajansuojalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038





36 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki