Etsi
  • Henrik Pirhonen

Mitä ostaja voi odottaa ”juuri huolletulta” autolta?


Kaupankäynnissä on selkeää, että ostajalle ei saa valehdelle auton kunnosta taikka muista asioista, joista ostaja voi odottaa saavansa tiedon. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä antamaan täysin selkeää kuvaa myyjälle asetetusta tiedonantovelvollisuudesta. Valehdella ei saa, mutta toisaalta auton yleinen kehuminen ja myyntipuhe on sallittua, kunhan siinä ei suoraan valehdella. Auton myynti-ilmoituksissa vilisee termejä, kuten ”täydellinen merkkiliikkeen huoltokirja” tai ”juuri huollettu”, mutta mitä näillä lopulta tarkoitetaan. Näille käytetyille termeille olisi löydettävä jokin selkeä määritelmä, että kaupan osapuolet olisivat samalla sivulla kaupan kohteena olevasta autosta. Merkkiliikkeen huoltokirjaa olemme käsitelleet jo toisessa kirjoituksessa. Tässä kirjoituksessa käymme läpi kuluttajariitalautakunnan vuonna 2020 antamaa ratkaisua, jossa oli kyse ”juuri huollettuna” myydystä autosta.


Tapauksen taustatiedot


Tapauksessa kuluttaja oli elokuussa 2018 ostanut autoja ammattimaisesti myyvältä ja maahantuovalta elinkeinonharjoittajalta Volkswagen-merkkisen sähköauton 24 400 euron kauppahinnalla. Kaupantekohetkellä autolla oli ajettu noin 26 000 kilometriä. Käytännössä välittömästi kaupan solmimisen jälkeen autossa alkoi ilmenemään erilaisia ja puutteita myyjän antamiin tietoihin verrattuna. Ostajan mukaan kauppaa tehtäessä hänen oltiin annettu ymmärtää, että autossa olisi ollut nopea, tunnin latausominaisuus. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan autossa oli niin sanottu 2-tyypin lataus, ja akuston täyteen lataaminen kesti reilun neljä tuntia. Tämän lisäksi auto ilmoitti noin kaksi viikkoa kaupan solmimisen jälkeen huoltotarpeesta. Auton mukaan se oli huollettava viimeistään lokakuussa 2018 tai kun matkamittarin lukema on 55 700 kilometriä – huolto olisi siten suoritettava kahden kuukauden kuluttua ostamisesta.


Näiden vikojen perusteella ostaja oli vaatinut kaupan purkamista ja 2 000 euron suuruista purkumaksua. Myyjä ei tähän ollut suostunut, mutta oli ehdottanut kaupan purkamista noin 1 000 euron purkumaksulla. Sopimukseen asiassa ei lopulta päästy, ja asia eteni kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn, jossa ostaja vaati 3 129 euron suuruista hinnanalennusta autossa annettujen virheellisten tietojen sekä siinä olevien vikojen perusteella.


Myyjän tapauksessa antaman vastauksen perusteella autossa ei ollut kuluttajansuojalain tarkoittamaa virhettä. Autoa ei oltu markkinoitu pikalatauksella varusteltuna, ja jos autossa olisi tämä varuste ollut, olisi kauppahinta ollut huomattavasti suurempi. Ostaja oli myös allekirjoitetussa kauppakirjassa ilmoittanut tutustuneensa huolellisesti kaupan kohteeseen, sen varusteluun ja todennut niiden vastaavan ilmoitettua. Autoliikkeen mukaan auto oli huollettu noin 500 kilometriä ennen myyntiä, joten ”juuri huollettu” -ilmaisun käyttäminen oli ollut perusteltua, eikä autossa täten ollut tiedonantovirhettä.


Milloin autossa voi olla virhe kuluttajansuojalain mukaan?


Koska tapauksessa ostajana oli ollut ”tavallinen” henkilö, joka ei ostanut autoa elinkeinonharjoittamista varten, ja myyjänä oli ollut autoja ansaintatarkoituksessa myyvä elinkeinonharjoittaja, sovellettiin tapaukseen kuluttajansuojalakia. Lain mukaan autossa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Autossa on virhe myös silloin, kun myyjä on laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta seikasta, josta hänen täytyi olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ja tämän laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.


Molemmissa kohdissa virheen syntymisen edellytyksenä oli, että annetun virheellisen tiedon tai tiedon antamisen laiminlyönnin voidaan katsoa vaikuttaneen kauppaan. Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että ostaja ei olisi tehnyt samaa ostopäätöstä, jos hänellä olisi ollut käytettävissään kaikki totuudenmukaiset tiedot kauppaa solmittaessa. Hän olisi voinut yhä ostaa saman auton samalta myyjältä, mutta ei olisi suostunut solmimaan kauppaan samalla hinnalla, millä hän oli sen solminut virheellisten tietojen perusteella.


Lautakunnan ratkaisu ristiriitaisten lausuntojen pohjalta


Kuluttajariitalautakunnan käsittelyssä ei voida kuulla suullisia todisteluita, vaan ratkaisu annetaan pelkästään kirjallisten todisteiden perusteella. Tämä on yksi suurimmista prosessuaalisista eroista tuomioistuimiin, joissa osapuolia ja todistajia voidaan kuulla suullisesti asian todellisen laidan selvittämiseksi. Tässä tapauksessa asianosaisten antamat kirjalliset todisteet olivat keskenään ristiriitaiset. Kun auton myynti-ilmoituksesta ja muusta asiakirjanäytöstä ei ilmennyt, että autoa oltaisiin markkinoitu siten, että siinä olisi ollut pikalatausmahdollisuus, ei autossa täten katsottu olevan tältä osin kuluttajansuojalain tarkoittamaa tiedonantovirhettä.


Auton huoltotarpeen osalta lautakunta päätyi kuitenkin eri ratkaisuun. Autolla oli ajettu tehdyn huollon jälkeen ainoastaan 500 kilometriä, mutta huollosta oli ajallisesti kulunut jo lähes vuosi. Kun autot on niiden valmistajan asettamien huolto-ohjelmien mukaan huollettava kun edellisestä huollosta on kulunut tietty aika, tai autolla on ajettu riittävästi, ei kyseistä autoa enää voitu pitää ”juuri huollettuna”. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisen termin käyttämisestä ostaja on voinut perustellusti odottaa, että hänen ei tarvitse huollattaa autoa lähes välittömästi kaupan solmimisen jälkeen. Näin ollen, vaikka autolla oli ajettu huollon jälkeen vain vähän, oli auton markkinoiminen juuri huollettuna harhaanjohtavaa sen aiheuttaman virheellisen mielikuvan vuoksi. Täten auto ei vastannut myyjän siitä antamia tietoja, ja siinä oli tältä osin kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Tämän ohella auton latauspistokkeessa oli ollut vika, ja kun kyseisen pistokkeen olisi tullut kestää huomattavasti pidempään, oli autossa myös tältä osin virhe.


Kyseisessä tapauksessa pian auton ostamisen jälkeen suoritettava huolto ei ollut suuri eikä kallis, joten lautakunta päätyi suosittamaan sadan euron hinnanalennusta tiedonantovirheen perusteella. Latauspistokkeen virheestä lautakunta suositti 500 euron hinnanalennusta. Jos tuleva huolto olisi ollut kalliimpi, olisi lautakunta luonnollisesti suosittanut suurempaa hinnanalennusta.


Milloin termiä ”juuri huollettu” sitten voidaan käyttää?


Auton markkinoiminen juuri huollettuna on luonnollisesti omiaan herättämään ostajassa sellaisen mielikuvan, että autolle ei hetkeen ostamisen jälkeen tehdä mitään. Täten kauppaa rasittaakin tiedonantovirhe, mikäli auto on pian ostamisen jälkeen huollettava. Nykyaikaisten huolto-ohjelmien perusteella, kun autoja on huollettava myös ajan kulumisen perusteella, ei yksinään se, että autolla on ajettu vain vähän huollon jälkeen enää riitä siihen, että auton voitaisiin katsoa olevan ”juuri huollettu”. Huollon jälkeen autolla ei siten ole saanut ajaa liikoja eikä huollosta ole saanut kulua liian pitkää aikaa, jolloin ostaja voisi joutua jo pian kaupan solmimisen jälkeen huollattamaan autoa.


Se, mitä voidaan katsoa olevan ”pian”, onkin taas hieman vaikeampi kysymys ratkaista. Lautakunnan ratkaisun perusteella voidaan kuitenkin ainakin todeta, että kahden kuukauden sisällä kaupanteosta sisältyy vielä tähän aikamääreeseen. Mitä kauemmaksi kaupan solmimisen ajankohdasta mennään, sitä pienempi on myyjän tiedonantovirhe, jos auto tarvitsee huoltaa.


Mikäli tarvitset oikeudellista apua autokauppaan liittyen, otathan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!


23 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki