Etsi
  • Henrik Pirhonen

Kuinka pitkään myyjä vastaa autossa olevasta virheestä?



Kun kuluttaja ostaa auton ammattimaisesti toimivasta autoliikkeestä, sovelletaan kauppaan kuluttajansuojalakia. Kuluttajansuojalaki on kuluttajan eduksi säädetty pakottava laki, josta ei kuluttajan haitaksi voida poiketa. Lain mukaan auton on laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastattava sitä, mistä voidaan katsoa sovitun. Auton on myös sovelluttava sen yleiseen käyttötarkoitukseen, eli yleisillä teillä ajettavaksi, ellei muuta näytetä sovitun. Mikäli auto ei vastaa sovittua, rasittaa tehtyä kauppaa virhe, jonka myyjä on velvollinen omalla kustannuksellaan korjaamaan kohtuullisessa ajassa. Vian korjaaminen ei saa aiheuttaa olennaista haittaa ostajalle – käytännössä tämä asettaa myyjälle velvollisuuden järjestää ostajalle sijaisauton siksi aikaa, kun ostettu auto on korjattavana. Pääsäännöstä, jonka mukaan myyjä suorittaa autossa olevan vian omaan laskuunsa, voidaan poiketa tilanteissa, joissa auton katsotaan paranevan korjauksen seurauksena – tällä tarkoitetaan käytännössä auton arvon nousemista, kun autoon vaihdetaan uusia osia käytettyjen tilalle auton käyttöikää pidentäen.


Vastaako myyjä viasta, joka ilmenee vasta kaupan solmimisen jälkeen?


Kuluttajansuojalain mukaan myyjä vastaa virheistä, jotka ovat olleet autossa kaupantekohetkellä. Ratkaisevaa on vian olemassaolo kaupantekohetkellä, sillä ei ole merkitystä virhevastuun jakautumisen kannalta, ilmeneekö vika vasta kaupanteon jälkeisenä aikana. On kuluttajan vastuulla näyttää toteen, että autossa on virhe. Näyttökynnystä ei kuitenkaan ole asetettu korkealle ja usein riittää vian ilmenemisen osoittaminen eikä kuluttajalta edellytetä teknistä näyttöä vian laadusta tai alkuperästä. Mikäli virheen katsotaan kuuluvan myyjän vastuun piiriin, kuuluvat myös ostajalle vian laadun selvittelystä ja sen diagnosoimisesta aiheutuneet kulut myyjän vastuulle.


Jotta myyjä vastaisi virheen korjauskustannuksista, on vian siis oltava autossa kaupantekohetkellä. Kenelle on sitten asetettu vastuu sen toteen näyttämisestä, että vasta myöhemmin ilmaantunut vika on ollut autossa jo myyntihetkellä? Tähän kysymykseen auttaa niin sanottu kuuden kuukauden sääntö. Kuuden kuukauden säännön mukaan virheen, joka ilmenee kuuden kuukauden kuluessa auton luovutuksesta, ja josta kuluttaja on ilmoittanut myyjälle kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta, oletetaan olleen autossa jo myyntihetkellä. Tällöin vapautuakseen vastuusta myyjän onkin näytettävä, että auto on ollut virheettömässä kunnossa luovutushetkellä. Kuuden kuukauden olettamasääntö helpottaakin kuluttajan asemaa merkittävästi kääntämällä näyttötaakan myyjä kontolle. Itse virheen arviointiin sääntö ei kuitenkaan vaikuta, vaan auton virheellisyyttä arvioidaan samojen säännösten mukaan.


Tämä kuuden kuukauden sääntö ei kuitenkaan merkitse vakuutuksen omaista turvaa auton kaikista vioista. Näin ollen esimerkiksi auton luonnollisesta kulumisesta tai ulkoisesta tapaturmasta johtuvat auton viat eivät tule myyjän korjattavaksi. Virhevastuun ohella autoliikkeet tarjoavat usein erilaisia maksullisia lisäturvia, jotka sopimusehdoista riippuen usein käsittävät samoja virheitä, joista myyjä vastaa jo lain nojalla – lisäturvat poistavat tarpeen näyttökysymyksille siitä, oliko virhe autossa jo myyntihetkellä vai ei. Vaikka turvat ovat osin päällekkäisiä kuluttajansuojalain asettaman myyjän virhevastuun kanssa, eivät ne rajoita sitä millään tavalla.


Entä viasta, joka ilmenee vasta pidemmän ajan kuluttua?


Kuluttajansuojalaissa ei ole säädetty takarajaa myyjän vastuulle autossa olevista virheistä. Kun kuusi kuukautta on kulunut auton luovutuksesta, käännytään kuitenkin yleisen oikeudellisen periaatteen puoleen: väittäjä näyttää. Tällöin ostajan on siis näytettävä toteen se, että autossa ilmaantunut virhe oli autossa jo kaupantekohetkellä taikka että auto on muutoin rikkoutunut ennenaikaisesti kuluttajasta riippumattomista syistä. Auton ennenaikaista hajoamista arvioidaan pääsääntöisesti valmistajan tai maahantuojan auton eri osille määräämien huoltovälien perusteella. Jos osa hajoaa ennen huoltovälin täyttymistä, voidaan sen hajoamista usein pitää ennenaikaisena. Arviointi on kuitenkin aina tapauskohtaista, eikä huoltoväleistä välttämättä aina voida johtaa sitovia sääntöjä, vaikka ne toimivatkin hyvinä lähtökohtina arviointiin. Esimerkiksi auton moottorin tai voimansiirron hajoamiset voivat kuulua myyjä virhevastuun piiriin vielä vuosienkin kuluttua kaupan solmimisesta. Jos auton ostamisesta on kulunut useita vuosia, on harvinaisempaa, että myyjä joutuu enää vastaamaan auton korjauskustannuksista yksin – tällöin myös ostaja joutuu usein ottamaan osaa auton korjaamisesta syntyneisiin kustannuksiin. Jos ostaja onnistuu näyttämään toteen, että vika on ollut autossa jo kauppaa solmittaessa, voi virhe kuulua vielä vuosienkin jälkeen kokonaan myyjän vastuulle.


Entä miten virheen voidaan näyttää olleen autossa jo kaupantekohetkellä?


Kun kuusi kuukautta on kulunut auton kaupasta ja autossa ilmenee vika, voi kuluttaja eri tavoin pyrkiä näyttämään toteen sen, että virhe on ollut autossa jo sillä hetkellä, kun kauppa solmittiin. Jos kyseessä on uusi auto, jonka voisi olettaa toimivan normaalisti pidemmän ajan, voi riittää, että kuluttaja yksinkertaisesti näyttää itse toimineensa moitteettomasti, jolloin virhe ei ole voinut aiheutua kuluttajan puolella olevasta syystä. Ostajan velvollisuutena onkin huoltaa autoa asianmukaisesti, eikä myyjä vastaa virheistä, jotka ovat seurausta käyttövirheestä tai huoltojen laiminlyömisestä. Vanhempien autojen kohdalla kuluttajan täytyy myöskin osoittaa toimineensa moitteettomasti käyttäessään autoa. Tämän lisäksi tarpeeseen voi tulla hankkia kolmannen, riippumattoman korjaamon mielipide asiassa. Tällaisella lausunnolla on mahdollista todistaa vian olleen autossa jo kaupantekohetkellä, jolloin virhe kuuluu myyjän vastuun alaan.


Mitä myyjän vastuun kestosta voidaan todeta?


Tiivistäen myyjän vastuulla ei siis ole laissa säädettyä takarajaa, jolloin tietyn ajan kulumisen jälkeen myyjä vapautuisi automaattisesti vastuustaan autossa olevista vioista. Vaikka kuuden kuukauden sääntö merkitsee todistelun helpottumista niiden vikojen kohdalla, jotka ilmaantuvat ensimmäisen puolen vuoden aikana, ei kuuden kuukauden kuluminen merkitse itse virhearvioinnin muutosta – autossa on edelleen virhe, jos se ei vastaa sitä, mistä voidaan katsoa sovitun. Sen toteen näyttäminen, että auto on ollut virheellinen kaupantekohetkellä, luonnollisesti vaikeutuu mitä pidempi aika auton ostamisesta on kulunut. Tällöin on ratkaisevassa asemassa itse vian laatu, joka ratkaisee pitkälti sen, pidetäänkö hajoamista ennenaikaisena.


Mikäli tarvitsette oikeudellista apua autokaupan virhetilanteisiin liittyen, otattehan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!

14 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki