Autojen elinkaarimalli esiintyy yleisesti autojen eri virhetilanteissa. Varsinkin autoliikkeet vetoavat usein auton elinkaarimalliin heidän vastuutaan rajoittavana seikkana. Autojen elinkaarta yritetään laskea apuna käyttäen muun muassa autolla ajettuja kilometrejä, auton ikää tai vaikkapa sen hintaan. Vaikka elinkaarimalliin vedotaan usein, ja kuluttajariitalautakuntakin on eräissä ratkaisuissaan viitannut siihen, ei ostajan kannata menettää toivoaan saada korvauksia vaikkapa hajonneesta moottorista, kun liike väittää 180 000 kilometriä ajetun auton olleen elinkaarensa päässä. Elinkaarimallia on puolustettu sillä, että auton hajoamisen katsotaan johtuneen luonnollisesta kulumisesta, eikä myyjän voida odottaa maksavan auton korjaamista täysin.
Voidaanko eri autot yleistää yhteen elinkaarimalliin?
Suurin elinkaarimallin ongelma on se, että mallin mukaisessa ajattelussa kaikki maailman autot ja niiden eri komponentit survotaan yhteen ainoaan kaavaan. Elinkaarimallissa ei siten oteta huomioon eri autovalmistajien ja automallien välisiä eroja osien huoltoväleissä ja kestävyyksissä. Tämän lisäksi elinkaariajattelussa ei huomioida autoon tehtyjä, tai toisaalta laiminlyötyjä, huoltoja. Huoltojen tekeminen vaikuttaa eittämättä auton elinikään, ja tämän huomioon ottamatta jättäminen heikentää elinkaarimallin luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Autojen eliniät vaihtelevat suuresti riippuen muun muassa niiden käyttövoimasta – onkin kummallista, että elinkaarimalli katsoo vaikkapa diesel mersun ja halvemman bensiinimoottorisen auton kestävän yhtä pitkään.
Kuluttajansuojalain mukainen kanta käytetyn auton virheellisyyteen
Kuluttajansuojalaki lähtee auton virheellisyyden arvioinnissa liikkeelle auton sopimuksenmukaisuudesta ja kuluttajan perustelluista odotuksista. Lain mukaan autossa on virhe, jos se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun taikka se ei kestävyydeltään ja muuten vastaa sitä, mitä kuluttaja voi sellaiselta autolta perustellusti odottaa. Siihen, mitä kuluttaja voi autolta perustellusti odottaa, vaikuttaa muun muassa autolla ajetut kilometrit, auton ikä, autosta maksettu kauppahinta sekä myyjän autosta antamat tiedot. Kuluttajan perustellut odotukset määritetään aina tapauskohtaisesti kokonaisharkintana edellä mainittujen seikkojen perusteella, eikä tässä arviossa oteta huomioon minkäänlaisia elinkaarimalleja.
Auton hinnan voidaan katsoa vaikuttavan suurestikin siihen, mitä ostajalla on oikeus autolta ja sen kunnolta odottaa. Jos ostat vaikkapa 210 000 kilometriä ajetun ja 20 000 euroa maksavan ”merkkiauton”, odotat luonnollisesti auton kestävän käyttöä etkä odota autolla olevan vielä kovin suuria huoltotarpeita moottoriin liittyen. Jos auton moottori hajoaa jo kuukauden kuluttua kaupan solmimisesta, voi autoliike suostua korvaamaan moottorista ainoastaan 20 prosenttia, sillä ”auto oli tiensä päässä”. Auton valmistaja ei kuitenkaan ole välttämättä asettanut auton moottorille mitään suurempia huoltovaatimuksia ja moottorin pitäisi kestää koko auton eliniän ajan. Tällöin tulee lain mukaan arvioida sitä, oletko sinä voinut perustellusti odottaa 20 000 euroa maksavan autosi moottorin kestävän yli kuukauden – lain kannan mukaan voit.
Auton paraneminen korjausten yhteydessä
Vaikka laissa ei olekaan mainittu elinkaarimallia, jonka avulla autoliikkeet pyrkivät laskemaan sen, kuinka paljon ostaja joutuu osallistumaan auton korjauskustannuksiin, on lakiin otettu säännös auton paranemisesta, joka ajaa käytännössä saman aseman. Lain mukaan kuluttajan on osallistuttava auton korjauskustannuksiin, jos auto tulee korjausten seurauksena ostohetkeä parempaan kuntoon. Kun autoon vaihdetaan käytetyn osan tilalle uusi osa, katsotaan auton arvon nousevan, kun uusi osa kestää käyttöä pidempään kuin vanhan, ennenaikaisesti hajonneen osan olisi pitänyt kestää.
Näin ollen elinkaariajattelussa on jotakin perää, ja on sitä käytettykin joidenkin kuluttajariitalautakunnan ratkaisujen perusteluna. Malli on kuitenkin selkeästi ristiriidassa lain säännökseen ostajan perustelluista odotuksista, eikä se siten kaavamaisesti sovellukaan kaikkiin tapauksiin. Mielestäni näissä tapauksissa tulisi soveltaa lain säännöksi auton paranemisesta, eikä turvautua jäykkään, kaavamaiseen taulukkoon siitä, kuinka kauan kaikkien autojen katsotaan kestävän. Riitatilanteissa ei kannatakaan pelästyä eikä myöntyä autoliikkeen kantaan sen perusteella, että autosi on ollut jo ostohetkellä elinkaarensa päässä. Jos autosi olisi todella ollut elinkaarensa päässä, olisi myyjän tullut kertoa sinulle siitä, että tuhansia maksava auto ei kestäisi muutamaa kuukautta tai viikkoa pidempää.
Mikäli tarvitsette oikeudellista apua autokauppoihin liittyen, otattehan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!