Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja kolaroidun auton kauppaan liittyen
Yksi autokaupassa yleisesti riitaa aiheuttavista kysymyksistä liittyy auton kolarihistoriaan ja siitä kuluttajalle kertomiseen – tai oikeastaan kertomatta jättämiseen. Kuluttajansuojalain mukaan myyjällä on tiedonantovelvollisuus kaikista sellaisista seikoista, joilla voi olla merkitystä kuluttajan ostopäätöksen kannalta. Tulkintakysymykseksi muodostuukin se, millä kaikella voidaan objektiivisesti katsoa olevan merkitystä kaupan syntymiseen. Tässä kirjoituksessa käydään läpi myyjän tiedonantovelvollisuutta auton kolaroimisesta eräiden kuluttajariitalautakunnan ratkaisujen perusteella.
Mitä tiedonantovelvollisuudella käytännössä tarkoitetaan?
Kuluttajasuojalaki pitää sisällään myyjän tiedonantovelvollisuutta koskevan säännöksen. Säännöksen mukaan:
tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa.
Myyjä on siis oikeudellisesti vastuussa antamiensa tietojen paikkansa pitävyydestä. Myyjän katsotaan tehneen tiedonantovirheen, mikäli hänen katsotaan olleen tietoinen jostakin auton ominaisuudesta tai muusta seikasta, mutta ei kerro tästä asiasta ostajalle. Jotta virheellisen tiedon voidaan katsoa täyttävän tiedonantovirheen kynnyksen, on tämän tiedon täytynyt vaikuttaa kauppaan. Ostaja ei siis olisi suostunut kaupan solmimiseen samoilla ehdoilla, jos hänellä olisi ollut kaikki paikkansa pitävät tiedon autoon liittyen – hän olisi esimerkiksi voinut tehdä saman kaupan, mutta vain alhaisemmalla kauppahinnalla. Myyjä voi vapautua virhevastuusta, jos hän osoittaa, että hän ei ole eikä hänen ole pitänytkään olla tietoinen virheestä taikka, jos virheelliset tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu.
Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa kysymykseen siitä, pitääkö auton joutumisesta kolariin kertoa ostajalle. Lautakunnan mukaan auton joutumisesta kolariin on kerrottava ensinnäkin silloin, kun auto on kolaroimisen seurauksena lunastettu tai muutoin poistettu rekisteristä. Toiseksi auton kolaroinnista on kerrottava silloin, jos auto on kolarin seurauksena kokenut merkittäviä vahinkoja. Tällaisena vahinkona pidetään esimerkiksi auton rungon vääntymistä kolarin seurauksena. Kolmanneksi kuluttajalle on kerrottava auton kolaroimisesta, mikäli kuluttaja erikseen kysyy auton kolarihistoriasta – myyjä ei saa valehdella, oli vahinko kuinka vähäinen hyvänsä. Myyjän ei siten oma-aloitteisesti tarvitse kertoa ostajalle auton kolaroimisesta, mikäli kolarin aiheuttamat vahingot ovat olleet vähäisiä ja ne on asianmukaisella tavalla korjattu. Edellytyksenä on myös, että auton arvo ei kolarin ja korjaustöiden seurauksena ole laskenut.
Auton kaksikilpisyys on usein merkki auton lunastamisesta kolarin jälkeen. Näissä tilanteissa auto on käytännössä aina kokenut huomattavia vahinkoja. Kaksikilpisyys ei kuitenkaan aina ole merkki kolaroimisesta ja lunastuksesta. Kaksikilpisyyden syynä voi olla myös EU-kilpien vaihtaminen tai auton maahantuominen ulkomailta. Kuluttajalle on kuitenkin kerrottava, jos auto on tuotu Suomeen ulkomailta.
Auton kolaroimisen on vaikutettava auton arvoon täyttääkseen virhekynnyksen
Kuluttajariitalautakunta on taannoisessa ratkaisussaan vahvistanut lain asettaman periaatteen siitä, että auton kolaroimisen on täytynyt vaikuttaa auton arvoon, jotta se täyttäisi virhekynnyksen.
Lautakunnan ratkaisussa oli kyse matkailuautosta, joka oli kolaroimisen vuoksi ollut poistettuna rekisteristä. Lain mukaan kuluttajalle on tällöin kerrottava kolarista, mutta myyjä vetosi kolarin vähäisyyteen ja siihen, että valitus oli tehty vasta yli vuosi kaupan solmimisen jälkeen.
Lautakunnan mukaan auton kolarivauriot olivat hyvin pienet, eikä vaurioilla ollut merkitystä auton kauppahintaan tai arvoon. Lisäksi auton kolaritietojen merkitys pienenee auton ikääntyessä, ja kun auto oli kaupantekohetkellä yli kymmenen vuotta vanha, ei tiedolla enää ollut merkitystä kaupan syntymiseen. Näillä perusteilla lautakunta katsoi, että myyjä ei ollut syyllistynyt tiedonantovirheeseen eikä hyväksynyt kuluttajan vaatimusta hinnanalennuksesta.
Kuluttajariitalautakunnan kanta auton kaksikilpisyydestä ilmoittamiseen
Tapauksessa oli kyse vakuutusyhtiön lunastamasta kolariautosta. Auto oli ”kaksikilpinen”, mutta tästä seikasta ei ollut kerrottu ostajalle. Myyjä vetosi siihen, että tällä ei ollut tietoa auton kaksikilpisyydestä. Auto oli myös yleiseen hintatasoon nähden edullinen. Myyjä ei kuitenkaan väittänytkään kertoneensa ostajalle auton kolarihistoriasta.
Lautakunnan mukaan sillä seikalla, että auto oli todellisuudessa kaksikilpinen, olisi ollut merkitystä auton kaupan kannalta. Auton kokemien vaurioiden asianmukaisella korjaamisella ei ollut merkitystä, sillä kaksikilpisyyden nähtiin yleensä aina vaikuttavan auton arvoon. Lautakunta suositti myyjää antamaan kuluttajalle 1 000 euron hinnanalennuksen (auton kauppahinta oli ollut noin 12 000 euroa).
Riittäkö pelkkä rekisteristä poistamisesta kertominen?
Tapauksessa oli kyse auton kolaroimisesta kertomisen laiminlyönnistä. Kaupan kohteena oli auto, joka oli kolarin seurauksena jouduttu poistamaan rekisteristä. Tästä rekisteristä poistamisesta oli auton rekisteriotteessa merkintä. Aiemmasta rekisteritunnuksesta oli myös merkintä autosta tehdyssä kauppakirjassa. Myyjän mukaan kuluttajalle oli kerrottu auton olleen poistettuna rekisteristä kolarin tai jonkin muun syyn vuoksi. Lautakunnan tuli tapauksessa arvioida, riittääkö yleinen maininta auton rekisteristä poistamisesta vai täytyykö kuluttajalle kertoa yksiselitteisesti auton joutumisesta kolariin.
Lautakunnan mukaan myyjän on kerrottava ostajalle auton kolaroimisesta, jos hänen katsotaan olleen tietoinen tästä seikasta. Näin ollen pelkkä tieto rekisteristä poistamisesta ei riitä myyjän tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi. Myyjän ei täten katsottu täyttäneen velvollisuuttaan kertoa auton kolarihistoriasta, joten auton ei katsottu vastaavan siitä annettuja tietoja – autosta tehtyä kauppaa rasitti täten virhe, joka myyjän on oikaistava. Lautakunta suositti myyjää antamaan kuluttajalle noin 800 euron hinnanalennuksen (auton kauppahinta oli ollut noin 11 000 euroa). Lautakunnan lausunnon mukaan auton kolaroimisella on yleensä vaikutusta auton arvoon, vaikka vauriot olisi korjattu hyvää korjaustapaa noudattaen.
Lievät vahingot ja niiden asianmukainen korjaaminen
Tapauksessa oli kyse aiemmin kolaroidun auton kaupasta, jonka yhteydessä kuluttajalle ei oltu kerrottu auton kolaroimisesta. Myyjä vetosi auton suurehkoon ikään, kolarivahingon lievyyteen sekä siihen, että vahingot oli korjattu asianmukaisella tavalla. Tämän lisäksi kuluttajalle oli kerrottu auton kaksikilpisyydestä.
Edellä kuvatulla tavalla, pelkkä auton kolarointi ei välttämättä tarkoita sitä, että autossa olisi virhe, jos korjaukset on tehty asianmukaisella tavalla. Asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että korjaukset oltaisiin tehty jollakin tapaa puutteellisesti, sillä autolla oli ajettu korjausten suorittamisen jälkeen kahdeksan vuoden ajan ilman ongelmia. Ottaen huomioon auton iän, ajomäärän sekä kauppahinnan, ei auton kolaroimisella ollut merkitystä auton arvoon. Näillä perusteilla lautakunta katsoi, että virhekynnys ei ylittynyt ja hylkäsi kuluttajan vaatimukset hinnanalennuksen suosittamisesta.
Auton kolaroimisesta ilmoittamisesta on siis selkeät edellä kuvatut pääsäännöt – suurista kolareista on ilmoitettava, kun taas lievistä ja oikealla tavalla korjatuista ei. Kolarista on kuitenkin aina kerrottava, jos ostaja siitä suoraan kysyy, valehdella ei kauppaan tehtäessä saa. Ongelmia tulee liikuttaessa lievän ja merkittävän vahingon välimaastossa – tällöin on ratkaistava ensinnä vahingon merkittävyys auton arvon kannalta, joka taas määrittää myyjän tiedonantovelvollisuuden laajuuden. Kaikki ongelmat on mahdollista välttää kertomalla auton historiasta avoimesti, jolla estetään myöhempien ongelmien ja oikeusriitojen syntyminen.
Mikäli tarvitsette oikeudellista apua myyjän tiedonantovelvollisuuteen liittyen, otattehan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!