Etsi
  • Henrik Pirhonen

Milloin olet oikeutettu vahingonkorvaukseen autossa olevasta virheestä?


Virheen oikaisemisen ohella kuluttajalla on oikeus saada korvausta auton virheellisyydestä aiheutuneesta vahingosta. Myyjälle asetettu vahingonkorvausvelvollisuus on yksi autossa olevan virheen seuraamuksista ja auton myyjä voidaan velvoittaa suorittamaan ostajalle vahingonkorvausta esimerkiksi kaupan purkamisen tai auton korjaamisen yhteydessä. Auton virheellisyyden lisäksi ostaja voi olla oikeutettu vahingonkorvaukseen myös myyjän viivästymisen perusteella. Arvioitaessa velvollisuutta korvata aiheutunut vahinko, sovelletaan kuluttajan liikkeestä ostaman auton kohdalla kuluttajansuojalakia. Muissa tapauksissa sovellettavaksi tulee kauppalaki, joka on tavaran kauppaa soveltava yleislaki. Tässä artikkelissa käsitellään kuluttajansuojalain tarjoamaa suojaa ostajalle. Tämän lisäksi arviointiin vaikuttavat oikeuskäytäntö sekä yleiset vahingonkorvausoikeudelliset periaatteet.


Laissa vahingot on jaettu välillisiin ja välittömiin vahinkoihin


Vahingot jaetaan välillisiin ja välittömiin vahinkoihin. Välittömällä vahingolla tarkoitetaan yleensä suoraan itse virheestä seurannutta vahinkoa. Auton virheestä aiheutuneita epäsuoria vahinkoja nimitetään taas välillisiksi vahingoiksi. Kahteen vahinkolajiin erottelu on tärkeää, sillä nämä kahden tyyppiset vahingot tulevat eri perustein korvattavaksi. Pääpiirteisesti myyjälle on asetettu ankarampi vastuu ostajalle aiheutuneista välittömistä vahingoista kuin välillisistä vahingoista. Näitä eroja ja vahingonkorvauksen saamisen edellytyksiä käsitellään tarkemmin alla.


Myyjälle on asetettu ankarampi vastuu välittömistä vahingoista


Välittömillä vahingoilla eli suoranaisilla vahingoilla tarkoitetaan siis vahingon oikaisemisesta aiheutuneita kuluja – oikaisukulujen katsotaan seuranneen suoraan itse vahingosta. Tyypillisimpiä välittömiä vahinkoja ovat virheen selvittelykustannukset. Tällaisia kuluja syntyy muun muassa matkakuluista, puhelinmaksuista sekä autossa olevan vian korjaamisesta huoltamolla. Myös hinauskulut ja erilaisten lausuntojen hankkimisesta aiheutuneet kulut ovat välitöntä vahinkoa.


Myyjälle on laissa asetettu välittömien vahinkojen kohdalle niin sanottu kontrollivastuu. Tällä tarkoitetaan puolestaan sitä, että myyjä vapautuu vastuustaan korvata aiheutuneet vahingot ainoastaan siinä tapauksessa, että hän kykenee näyttämään, että vahinko on aiheutunut hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hän ei ole kohtuudella voinut ottaa huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei olisi kohtuudella voinut välttää tai voittaa. Lain esitöiden mukaan myyjän vaikutusmahdollisuuksia virheen syntymiseen tulkitaan laajasti ja jo melko fiktiivinenkin vaikutusmahdollisuus näyttäisi estävän vastuusta vapautumisen. Lain sanamuodosta voidaankin näin ollen päätellä, että myyjän vapautuminen vahingonkorvausvastuusta välittömien vahinkojen kohdalla on harvinaista ja vastuun välttäminen on tarkoitettu hyvin poikkeukselliseksi – poikkeukset ovatkin niin epätavallisia tilanteita, että niitä ei ole tarpeen käsitellä tässä kirjoituksessa niiden pienen käytännön merkityksen vuoksi.


Tavaran tuotantoprosessista peräisin olevat auton virheet aiheuttavat käytännössä aina vahingonkorvausvastuun riippumatta siitä, ovatko nämä virheet peräisin myyjän omasta prosessista – myös aiemman myyntiportaan sekä myyjän tavarantoimittajan tuotantoprosessissa aiheutuneet virheet aikaansaavat myyjän vahingonkorvausvastuun. Sama koskee myös auton varastoinnin tai käsittelyn yhteydessä aiheutuneita virheitä. Näyttötaakka sen näyttämiseksi, että tällainen vapautumisperuste on tapauksessa käsillä, on myyjällä.


Velvollisuus korvata välilliset vahingot ratkeaa myyjän huolellisuuteen


Välillisillä vahingoilla tarkoitetaan vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet epäsuorasti autossa olleesta virheestä. Välillisiä vahinkoja ovat muun muassa toisen sopimuksen täyttämättä jääminen autossa olleen virheen perusteella sekä virheestä aiheutunut tulon menetys. Esimerkiksi se, että ostaja myöhästyy auton hajoamisen vuoksi lennoltaan tai muusta jatkoyhteydestä, on välillistä vahinkoa. Myös olennainen käyttöhyödyn menetys voidaan tulkita sellaiseksi välittömäksi vahingoksi, joka voi koita myyjän vastuulle – ollakseen välillistä vahinkoa ei käyttöhyödyn menetyksestä tarvitse aiheutua taloudellista vahinkoa.


Kaikessa lyhykäisyydessään, myyjä vastaa autossa olleen virheen aiheuttamasta välillisestä vahingosta, mikäli hän on toiminut huolimattomasti. Mitä tällaisella huolimattomuudella sitten tarkoitetaan? Kuluttajanriitalautakunnan ratkaisukäytännöstä on mahdollista etsiä selvennystä tähän kysymykseen. Lautakunnan mukaan huolimattomuuden kynnys on korkeampi verrattuna arkikielessä tarkoitettuun huolimattomuuteen. Myyjän toimintaa voitaisiin muutoin käytännössä aina pitää jollakin tapaa huolimattomana, jos autossa ilmenee virhe. Näin ollen arkikielessä tarkoitettu huolimattomuus tarkoittaa vain harvoin sellaista huolimattomuutta, jota kuluttajansuojalaissa edellytetään myyjän vahingonkorvausvelvollisuuden syntymiseksi.


Kuluttajariitalautakunnan vuonna 2013 antamassa ratkaisussa on otettu kantaa vastuun syntymiseen välillisistä vahingoista ja punnittu myyjän toiminnan huolimattomuutta. Tapauksessa lautakunta totesi myyjän olleen vapautettu vastuusta korvata välillisiä vahinkoja, sillä ostaja ei ollut näyttänyt myyjän toimineen huolimattomasti.


Kuluttajariitalautakunta on siis käytännössään asettanut ostajalle näyttötaakan siitä, että myyjä on toiminut huolimattomasti autoa myydessään. Tämä perustuu yleiseen vahingonkorvausoikeudelliseen ja oikeusprosessuaaliseen periaatteeseen ”väittäjä näyttää”, jonka mukaan se, joka esittää vaatimuksia toista vastaan on velvollinen näyttämään vaatimustensa perusteet toteen. Kysymys näyttötaakasta ei ole kuitenkaan aina näin mustavalkoinen, ja sen jakautuminen ostajan ja myyjän välillä sekä se, mitä on pidettävä riittävänä näyttönä, voi tapauskohtaisesti vaihdella tapauksen yksityiskohdista riippuen. Myös lain esitöiden perusteella näyttötaakan jakautumisen myyjän ja ostajan välillä katsotaan riippuvan tapauksen olosuhteista ja jakautuvan muun muassa näyttömahdollisuuksien mukaan.


Esimerkkejä myyjän huolimattomuudesta


Autossa ilmenevää teknistä vikaa ei pääsääntöisesti voida pitää myyjän taikka takuunantajan huolimattomuudesta seuraavana. Sen sijaan velvollisuus välillisten vahinkojen korvaamiseen voi syntyä esimerkiksi auton ammattitaidottoman tai perusteettoman paljon pitkittyneen korjaamisen seurauksena. Kuluttajariitalautakunnan kannan mukaan autossa olevan vian korjaaminen voi kestää korkeintaan neljä viikkoa – tätä pidempi aika huoltamolla ei ole enää kohtuullista ja voi johtaa olennaiseen käyttöhyödyn menettämiseen.


Korvausvelvollisuus voi syntyä myös tiedonantovirheen seurauksena. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä, auton maahantuoja tai valmistaja on antanut autoa markkinoidessaan virheellisiä tietoja ja antanut samalla erityisen sitoumuksen auton ominaisuudesta. Myyjä on esimerkiksi voinut kertoa ostajalle, että autolla on mahdollista vetää tietynlaista traileria, mutta tosiasiassa auto ei tähän kykene.


Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää näyttöä vahingon syntymisestä


Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaisesti ostajan on annettava näyttöä vahingon syntymisestä ollakseen oikeutettu vahingonkorvaukseen. Puhelinkuluista ei pääsäännön mukaan tarvitse esittää erityistä näyttöä, vaan korvaus määrätään arvion perusteella. Matkakuluista sekä selvittelykustannuksista on korvauksen saamiseksi esitettävä jokin luotettava näyttö, kuten kuitti. Vahingonkärsijällä on myös velvollisuus parhaan kykynsä mukaan rajoittaa virheestä aiheutuvaa vahinkoa. Mikäli katsotaan, että ostaja ei ole riittävällä tavalla pyrkinyt rajoittamaan syntynyttä vahinkoa, voidaan määrättävää vahingonkorvausta rajoittaa vahingonkärsijän myötävaikutuksen perusteella tämän laiminlyötyä vahinkoa rajoittavien toimenpiteiden suorittaminen.


Vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä myös auton toimituksen viivästymisen perusteella


Autossa oleva virhe ei siis ole ainut peruste myyjälle syntyvälle vahingonkorvausvelvollisuudelle. Kuluttajansuojalain mukaan:


Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.


Ote kuluttajansuojalaista koskee auton toimituksen viivästymisestä aiheutunutta välitöntä vahinkoa ja se vastaa pitkälti vahingonkorvausvelvollisuutta auton virheen perusteella. Samoin kuten auton virheen kohdalla, myyjä joutuu vastuuseen auton toimituksen aiheuttamista välillisistä vahingoista vain, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Myyjän huolimattomuutta tavaran toimituksessa arvioidaan saman mittapuun mukaan kuin virheen kohdalla, ja keskeistä on se, että myyjä on toiminut jollakin tapaa moitittavasti. Myyjän voidaan katsoa toimineen huolimattomasti auton toimituksessa esimerkiksi silloin, kun myyjä lupaa ostajalle epärealistisen lyhyen toimitusajan, vaikka hänen tulisi käsittää, ettei hän pysty pitämään antamaansa lupausta. Huolimattomuus voi syntyä myös esimerkiksi epäpätevien täytäntöönpanoapulaisten valitsemisen yhteydessä. Vahingonkorvaukseen oikeuttavat vahingot ja niiden jako välillisiin ja välittömiin vahinkoihin pysyy samana riippumatta siitä, onko vahingon aiheuttajana auton virhe vai toimituksen viivästyminen.


Mikäli tarvitset oikeudellista apua vahingonkorvausvelvollisuuteen liittyen, otathan yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme!

14 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki