Autojen kauppaa koskevien yleisten sääntöjen mukaan autossa on virhe, jos se ei vastaa sitä, mistä voidaan katsoa sovitun kauppaa tehtäessä. Auton on siis vastattava niitä tietoja, mitä myyjä on antanut autosta sitä markkinoitaessa tai kauppaa tehtäessä – jos auton mainitaan olevan virheettömässä kunnossa ja toimivan moitteettomasti, on auton moottorissa oleva vika myös lain tarkoittama virhe. Harvoin kauppakirjaan kuitenkaan kirjoitetaan tarkasti kaikkea, mitä auton kunnosta on puhuttu. Tällöin auton kuntoa arvioidaan sen perusteella, mitä ostaja sen kaltaisen auton kunnolta voisi perustellusti odottaa. Uudemman auton voi ostaja odottaa toimivan täysin moitteettomasti, kun taas vanhemmalta autolta ostaja ei voi odottaa täydellistä virheettömyyttä. Suuret viat ovat käytännössä aina myös lain tarkoittamia virheitä, joista myyjä joutuu omalla kustannuksellaan vastaamaan.
Itse autossa olevan fyysisen vian ohella auton virhearviointiin liittyy muitakin seikkoja, joista yksi on ostajan velvollisuus suorittaa autoon sen tarvitsemat huoltotoimenpiteet – ostaja ei voi olettaa myyjän vastaavan virheestä, joka on aiheutunut siitä, että ostaja ei ole huoltanut autoa ajoissa tai muutoin oikealla tavalla. Tässä kirjoituksessa käsitellään ostajan velvollisuutta auton huoltamiseen kuluttajariitalautakunnan ratkaisujen pohjalta.
Autoa on huollettava valmistajan määrittämän huoltosuunnitelman mukaisesti
Autot edellyttävät säännöllisiä huoltotoimenpiteitä, joiden suorittamisajankohdan määrittää tavallisesti joko auton valmistaja taikka auton maahantuoja. Auton huoltamisesta tämän huoltosuunnitelman mukaisesti vastaa lähtökohtaisesti ostaja. Jos ostaja laiminlyö auton oikeanlaisen huoltamisen, voi tämä laiminlyönti johtaa myyjän vapautumiseen vastuustaan oikaista autossa oleva vika. Jotta myyjä vapautuisi vastuusta, on laiminlyödyn huollon täytynyt myötävaikuttaa vian syntymiseen – oikeudellisesti puhutaan riittävästä syy-yhteydestä syntyneen vian ja laiminlyödyn vian välillä. Huollon suorittamatta jättämisen on siis pitänyt vaikuttaa vian syntymiseen ja se oltaisiin autoa oikein huoltamalla voitu estää. Kuluttajansuojalautakunnankin vahvistaman kannan mukaan virhe on yhä myyjän vastuulla, jos tekemättä jääneessä huollossa ei oltaisi vaihdettu hajonnutta osaa, eikä vikaa oltaisi huollossa voitu ennakoida. Myyjän on näytettävä toteen, että ostajan laiminlyönti on vaikuttanut autossa ilmenneeseen vikaan.
Onko huoltoliikkeen valinnalla merkitystä virhevastuun määrittämiseen?
Auton huollattamisella muussa kuin merkkiliikkeessä ei ole välitöntä merkitystä myyjän virhevastuun kannalta. Mikäli ostaja huoltaa auton muualla kuin merkkiliikkeessä, vastaa hän kuitenkin itse auton asianmukaisesta huoltamisesta suhteessa myyjätahoon. Hänen on siis virhetilanteessa pystyttävä osoittamaan, että auton huollot on suoritettu asianmukaisesti noudattaen autolle määritettyä huoltosuunnitelmaa. Jos autoa ei ole huollettu oikein, katsotaan kuluttajan laiminlyöneen auton asianmukaisen huollattamisen ja myötävaikuttaneen autossa olevan vian syntymiseen. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että laiminlyöty asianmukainen huolto on huonontanut auton kuntoa, eikä kyse ole esimerkiksi jostakin huoltovapaasta auton osasta. Vapautuakseen vastuusta, on myyjätahon vastuulla näyttää toteen laiminlyödyn huollon vaikutus ilmaantuneeseen vikaan. Kuluttajan myötävaikutus syntyneeseen virheeseen voi alentaa myyjälle määrättävää korvaussummaa tai pahimmillaan vapauttaa myyjän täysin vastuusta.
Jakohihnan katkeaminen ja huoltojen laiminlyönti
Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa useisiin tapauksiin, joissa on ollut kyse jakohihnan katkeamisesta taikka ”jaon hyppäämisestä”. Tämä vika on yleinen tietyissä automalleissa, kun jakohihnat ovat katkeilleet ennen huoltosuunnitelmassa määriteltyä vaihtoväliä.
Eräässä tapauksessa oli kyse autosta, jonka jakohihna katkesi 156 000 kilometrin jälkeen aiheuttaen suuren vaurion moottoriin. Jakohihna oli uusittu autoon kaksi vuotta aiemmin kaupantekohetkellä, kun autolla oli ajettu noin 107 000 kilometriä. Myyjän mukaan ostajan olisi pitänyt vaihtaa auton jakohihna ennen sen hajoamista, ja täten myötävaikuttanut vian syntymiseen. Jakohihnan vaihtoväliksi oli ilmoitettu 60 000 kilometriä, joten jakohihna oli hajonnut ennenaikaisesti jo 50 000 kilometrin jälkeen. Ostaja ei kuitenkaan pystynyt näyttämään toteen sitä, että autoa olisi huollettu asianmukaisesti, joten ostajan katsottiin niiltä osin vaikuttaneen vain syntymiseen. Kuluttajariitalautakunta suositti hinnananellusta, joka vastasi noin 4 prosenttia auton hinnasta. Alennuksen määrään vaikutti alentavasti kuluttajan myötävaikutus huoltojen laiminlyömisen myötä sekä se, että jakohihna oltaisiin joka tapauksessa jouduttu pian vaihtamaan.
Huollon laiminlyöminen ei aina merkitse myötävaikuttamista vain syntymiseen. Toisessa tapauksessa auton jakohihna katkesi 127 000 kilometrin kohdalla jälleen vaurioittaen auton moottoria. Jakohihnan olisi valmistajan mukaan pitänyt kestää 10 vuotta tai 160 000 kilometriä, joten hihnan katsottiin hajonneen ennenaikaisesti. Ostaja oli laiminlyönyt huoltojen suorittamisen autoon, mutta kun näissä huolloissa ei oltaisi vaihdettu auton jakohihnaa eikä välttämättä huomattu hihnan huonoa kuntoa, ei tämän laiminlyönnin katsottu vaikuttaneen vian syntymiseen. Lautakunta suositti myyjää maksamaan ostajan vaatiman vahingonkorvaussumman täysimääräisesti.
Kolmannessa tapauksessa oli jälleen kyse autosta, jonka jakohihna oli hajonnut samalla aiheuttaen moottorivaurioita. Hajoaminen tapahtui kolme kuukautta kaupan solmimisen jälkeen, kun autolla oli ajettu noin 195 000 kilometriä. Myyjän mukaan ostajaa oli kehotettu vaihtamaan auton jakohihna, sillä myyjällä ei ollut tietoa siitä, milloin hihna oli viimeksi vaihdettu. Valmistajan määrittämä hihnan vaihtoväli oli 80 000 kilometriä tai neljä vuotta. Kun huoltokirjasta paljastui, että auton jakohihna oli viimeksi vaihdettu viisi vuotta ja 115 000 ajokilometriä aiemmin, ei jakohihnan katsottu hajonneen ennenaikaisesti. Lautakunnan mukaan on ostajan vastuulla selvittää auton huoltamistarpeet ja huoltaa autoa sen huoltosuunnitelman mukaisesti. Näin ollen lautakunta ei suosittanut hyvitystä ja katsoi vian olevan ostajan vastuulla.
Viimeisessä tapauksessa auton jakohihna hajosi 50 000 kilometriä ennen huolto-ohjelman mukaista vaihtoväliä. Ostaja oli käyttänyt auton muussa liikkeessä, kuin merkkiliikkeessä, eikä huoltokirjasta selvinnyt sitä, oltiinko auton huolto-ohjelman mukaiset toimenpiteet suoritettu auton huoltojen yhteydessä. Kun kuluttaja ei kyennyt näyttämään sitä, että autoa oli huollettu asianmukaisesti, katsottiin ostajan myötävaikuttaneen vian syntymiseen. Lautakunta päätyi alentamaan myyjälle määrättävää vahingonkorvausvelvollisuutta.
Loppupäätelmä
Lain kirjain selvittää sitä, mitä kuluttajalta odotetaan auton ostajana. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännöstä saa puolestaan hyvän kuvan siitä, mitä nämä kuluttajan velvollisuudet tarkoittavat käytännössä. Monet tapauksista ratkesivat siihen, että kuluttaja ei pystynyt näyttämään toteen sitä, että autoa oli huollettu asianmukaisesti. Tämän vuoksi ostajan onkin tärkeä varmistaa, että mikäli autoa huolletaan muussa kuin merkkiliikkeessä, suoritetaan huolto auton huolto-ohjeen mukaisesti ja tämä merkitään auton huoltokirjaan asianmukaisella tavalla. Kun nämä asiat ovat kunnossa, ei auton huoltopaikalla ole oikeudellista merkitystä. Jos merkintöjä ei kuitenkaan ole tehty, muodostuu kuluttajan asema ongelmallisemmaksi.
Kysymys huoltoliikkeen valinnasta voi uusien autojen kohdalla vaikuttaa myös niille myönnettyyn takuuseen. Takuunantaja voi määrittää sen, miten autoa pitää takuun säilyttämiseksi huoltaa. Hän ei kuitenkaan voi edellyttää auton huoltamista ainoastaan merkkiliikkeissä. Auton huollattamiseen liittyy takuun kohdalla sama seikka kuin virheiden kohdalla – kuluttajan on näytettävä jollakin tapaa toteen se, että autoa on huollettu asianmukaisesti.
Mikäli tarvitset oikeudellista apua autokauppoihin liittyen, otathan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!