Auton omistajalle auton huoltaminen on harmillisesti arkipäivää. Tämän vuoksi onkin hyvä kiinnittää huomiota kuluttajalla oleviin oikeuksiin autoa huollettaessa. Auton huolto on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti, muutoin siinä on virhe. Tämän lisäksi auton huolto on suoritettava ajallaan. Tässä artikkelissa käsitellään auton huollon viivästymistä ja kuluttajan toimintamahdollisuuksia ja oikeuksia tällaisissa tilanteissa.
Huollosta sopiminen
Huollossa suoritettavia toimenpiteitä, käytettäviä osia, huollon hintaa sekä työn valmistumisajankohtaa arvioidaan ensisijaisesti osapuolten sopimuksen perusteella. Tähän vaikuttavat siten mahdollinen toimeksiantosopimus sekä työtilaus. Nämä kannattaa tehdä mahdollisimman tarkasti monestakin eri syystä.
Ensinnä työn hinnasta on hyvä sopia ennalta. Jos hinnasta ei ole sovittu, on kuluttaja velvollinen maksamaan työstä käyvän hinnan – eli käytännössä hinnan, jonka huoltoliike siitä pyytää. Tämä voi olla huomattavasti korkeampi kuin mitä työn hinta olisi ollut, jos siitä oltaisiin neuvoteltu ennalta. Liike voi antaa ostajalle hinta-arvion, jolloin lopullinen hinta ei saa ylittää annettua arviota yli 15 prosentilla. Kiinteällä hinnalla sovittu huolto tehdään sovitulla hinnalla riippumatta toimenpiteistä aiheutuvista todellisista kustannuksista. Jos on sovittu suuntaa antavasta hinta-arviosta, ei tätä saa merkittävästi ylittää ilmoittamatta tästä ensin kuluttajalle. On mahdollista sopia myös enimmäishinnasta. Tällöin työstä ei voi veloittaa enempää kuin sovitun enimmäishinnan, mutta kulujen ollessa pienemmät voi hinta alentua.
Ostaja vastaa muun muassa takuunantajaan ja myyjään nähden siitä, että autoa on huollettu oikein. Mikäli huolto suoritetaan muussa kuin niin sanotussa merkkiliikkeessä, on ostajan näytettävä, että autoa on huollettu oikein. Täten kuluttajan kannattaa listata autoon suoritettavat työt ja käytettävät osat mahdollisimman tarkasti. Työtilauksessa voidaan sopia myös ajankohdasta, jolloin työn tulee olla valmis.
Milloin kyseessä on viivästys?
Kyseeseen tulee viivästys silloin, kun auton huolto ei ole valmis eikä auto ole kuluttajan käytettävissä ennalta sovittuna ajankohtana. Huomionarvoista on kuitenkin se, että viivästyminen koskee aina vain sitä osaa suoritettavana olevasta huollosta, joka ei ole vielä valmis määrättynä ajankohtana. Jos korjauksen valmistuminen viivästyy, on korjaamin ilmoitettava asiasta kuluttajalle. Viivästyksen sattuessa kuluttajan on pääsääntöisesti annettava korjaamolle lisäaikaa korjauksen suorittamiseksi.
Mitä oikeussuojakeinoja ostajalla on käytettävissään?
Viivästystilanteissa ostajalla on käytettävissään neljä oikeussuojakeinoa: hän voi ensinnäkin pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta, hän voi toiseksi vaatia sopimuksen täyttämistä ja auton korjaamista, toisaalta hän voi tietyissä tilanteissa vaatia myös sopimuksen purkamista sekä, näiden toimien ohella, kuluttaja voi vaatia vahingonkorvausta. Viivästystilanteissa kuluttajalla on pääsääntöisesti kaksi eri toimintavaihtoehtoa. Kuluttaja voi pysyä sopimuksessa ja vaatia korjauksen suorittamista ja vahingonkorvasta sekä pidättäytyä maksamasta korjauksen hintaa. Toiseksi toimeksiantaja voi myös vaatia sopimuksen purkamista ja vahingonkorvausta sekä pidättäytyä korjauksen hinnan maksamisesta.
Oikeus pidättäytyä maksusta
Ostajalla on siten molemmissa toimintamalleissa oikeus olla maksamatta palvelun hintaa. Pääsääntöisesti ostaja ei kuitenkaan saa pidättäytyä maksamasta koko palvelun hintaa, vaan hän saa pidättää ainoastaan määrän, joka suurin piirtein vastaa suorittamatta olevan huollon hintaa. Täyden hinnan kuluttaja voi kuitenkin pidättää silloin, kun viivästys on niin merkittävä, että se voisi oikeuttaa koko sopimuksen purkamiseen.
Oikeus vaatia sopimuksen täyttämistä
Ostajalla on myös oikeus pysyä sopimuksessa ja vaatia tehdyn sopimuksen täyttämistä – eli auton huoltamista. Tarpeen tullen on mahdollista hakea uhkasakolla vahvistetun suoritustuomion määräämistä tuomioistuimesta, mutta tälle ei käytännössä ole tarvetta, sillä huoltoliikkeet usein haluavatkin suorittaa sovitun huollon. Siinä harvinaisessa tilanteessa, että huoltoliike ei halua tehdä sovittua huoltoa, on ostajan esitettävä vaatimus sopimuksen teettämisestä kohtuullisessa ajassa. Tietyissä tilanteissa myyjää ei kuitenkaan voi velvoittaa huollon tekemiseen. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun on olemassa este, jota myyjä ei voi voittaa – kuten auton tuhoutuminen tai se, että autoon ei yksinkertaisesti ole osia saatavilla. Myyjää ei voida luonnollisesti velvoittaa tekemään jotakin mikä olisi mahdotonta.
Oikeus sopimuksen purkamiseen
Määrätyissä tilanteissa kuluttajalla on oikeus sopimuksen purkamiseen. Tämä oikeus kuluttajalla on silloin, kun sopimusrikkomus on olennainen. Tämä olennaisuus mitataan käytännössä niin sanotun lisäaikamenettelyn avulla. Tällä viitataan kuluttajan velvollisuuteen antaa huoltamolle lisäaikaa korjausten suorittamiseen. Jos myönnetty lisäaika ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä auton huoltoa ole tehty lisäajan loppumiseen mennessä, pidetään viivästymistä ja sopimusrikkomusta olennaisena. Lisäajalla on kaksi edellytystä: sen täytyy ensinnäkin olla määrätyn pituinen, eli se on määrättävä loppumaan tiettynä päivänä, sekä; lisäaika ei saa olla kohtuuttoman lyhyt. Lisäajan pituutta ei ole laissa määritelty, vaan se riippuu tapauksen olosuhteista ja huollon haastavuudesta. Jos kuluttaja on vaatinut sopimuksen täyttämistä edellä mainitulla tavalla, on tällä oikeus sopimuksen purkamiseen, jos työtä ei ole tehty kohtuullisessa ajassa vaatimuksen esittämisestä. Sopimuksen purkaminen koskee vain sitä osaa työstä, joka on vielä tekemättä ja jo tehdystä työstä on maksettava täysi hinta. Jos työn tarkoitus on kuitenkin viivästymisen vuoksi jäänyt ratkaisevasti saamatta, on tilaajalla oikeus purkaa sopimus kokonaisuudessaan.
Oikeus vaatia vahingonkorvausta
Muiden oikeussuojakeinojen ohella kuluttajalla on oikeus vaatia vahingonkorvausta hänelle viivästyksestä aiheutuneista vahingoista. Huoltoliike on velvollinen korvaamaan kuluttajalle viivästyksestä aiheutuneet vahingot, ellei tämä pysty osoittamaan, että viivästyminen on johtunut jostakin yllättävästä seikasta, jota hänen ei ole voitu odottaa ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei olisi voinut kohtuudella välttää taikka voittaa. Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi huollon kohteena olevan auton tuhoutuminen – tällöin myyjän ei voida edellyttää saavan huoltoa tehdyksi sovitussa ajassa. Liike vastaa myös alaistensa ja alihankkijoidensa toiminnasta, joten osien myöhästyminen ei vapauta huoltoliikettä vastuusta – ellei alihankkija ole kohdannut laissa mainittua yllättävää, ylivoimaista estettä.
Vahingot on laissa jaettu kahteen luokkaan: välillisiin ja välittömiin. Välittömät, eli suorat vahingot, johtuvat suoraan auton huollon viivästymisestä. Tällaisia vahinkoja ovat muun muassa viivästymisen selvittelystä aiheutuneet kustannukset sekä sijaisauton käytöstä aiheutuneet kulut. Välillisten vahinkojen korvattavuutta on puolestaan rajoitettu. Tällaiset vahingot tulevat korvattaviksi silloin, kun ne ovat aiheutuneet toimeksisaajan puolella olevasta huolimattomuudesta. Välillinen vahinko on esimerkiksi lennolta myöhästymisestä aiheutunut vahinko, joka on johtunut siitä, että auto ei ole ollut valmis sovittuna ajankohtana.
Auton pitkittyneestä huollosta aiheutuu monenlaista mielipahaa ja vahinkoa. Korvattavaksi tulevat kuitenkin ainoastaan rahassa mitattavat sekä todistettavissa olevat vahingot. Täten vahingoista tuleekin kerätä kuitit tai muu luotettava selvitys. Luonnollisesta mielipahasta taikka viivästyksen aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä ei voi saada vahingonkorvausta.
Mikäli tarvitset apua autokauppaan taikka autojen huoltoihin liittyvissä asioissa, otathan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!