Etsi
  • Henrik Pirhonen

Pitääkö auton ajoa avustavien järjestelmien toimia moitteettomasti kaikissa olosuhteissa?



Uudet autot suorastaan pullistelevat erilaisia ajoa avustavia järjestelmiä. Autot tunnistavat liikennemerkkejä, pitävät auton kaistallaan, suhteuttavat auton nopeuden edellä ajavaan ja parhaimmillaan ajavat täysin itsenäisesti. Nämä järjestelmät nojaavat vahvasti useisiin auton ulkopuolella oleviin sensoreihin, jotka mittaavat muun muassa lämpötilaa, tien pintaa ja muita autoja. Parhaiten nämä sensorit toimivat luonnollisesti kuivassa ja lämpimässä ympäristössä ilman häiriötekijöitä, mutta näin ei Suomalaissa luonnossa ole – puolisen vuotta auton olisi toimittava myös kylmässä ja lumisessa säässä, jolloin sensorit voivat jäädä lumi- loskapeitteen alle tai jäätyä. Voiko kuluttaja olettaa näiden järjestelmien toimivan ympäri vuoden, kun autoliike on kuitenkin markkinoinut autoa ympärivuotiseen käyttöön?


Milloin autosta solmittua kauppaa voidaan pitää virheellisenä?


Autokaupassa esiintyviä eri virhetilanteita on käsitelty useissa aiemmissa kirjoituksissa, jotka tarjoavat laajan kuvan siitä, milloin kauppaa voidaan katsoa rasittavan lain tarkoittama virhe. Kaikessa lyhykäisyydessään autosta tehtyä kauppaa rasittaa virhe, mikäli se ei vastaa sitä, mistä voidaan katsoa sovitun.


Kuluttajansuojalain mukaan:


Tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee: soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään, sekä kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.


Lähtökohtana virhearvioinnissa on siis autosta tehty kauppasopimus – auton on vastattava sitä, mistä tehdyssä sopimuksessa on katsottava sovitun. Usein kauppasopimuksessa ei kuitenkaan erikseen kirjata erilaisia ominaisuuksia, jotka autossa kuuluisi olla. Näissä tilanteissa auton virheellisyyttä arvioidaan sillä perusteella, mitä kuluttaja voi sellaisilta autoilta yleisesti odottaa. Tällaiset kuluttajan perustellut odotukset autolta ovatkin suuressa merkityksessä autojen kauppaan liittyvässä virhearvioinnissa.


Mitä kuluttaja voi sitten odottaa ostamaltaan autolta kussakin tilanteessa? Nämä kuluttajan odotukset määrittävät sen, minkä laatuista vikaa kuluttajan on siedettävä ostamassaan autossa ja toisaalta sitä, milloin vikaa voidaan pitää oikeudellisena virheenä, joka myyjän tulee oikaista. Nämä odotukset määrittyvät auton ja kaupan olosuhteiden perusteella. Odotuksiin vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa autosta maksettu kauppahinta, autolla ajetut kilometrit, auton ikä sekä autosta annetut tiedot. Arvio tehdään objektiivisen mittapuun mukaan, näin ollen kuluttajan omilla, subjektiivisilla odotuksilla ei ole merkitystä arvioinnin kannalta. Kuluttaja voi luonnollisesti odottaa uudelta ja vähän ajetulta autolta parempaa kuntoa kuin paljon ajetulta. Tämän lisäksi myös myyjän autosta antamat tiedot vaikuttava siihen, kuinka hyvää kuntoa kuluttaja voi autolta odottaa.


Kuluttajariitalautakunnan kanta auton toimimattomuuteen räntäsateessa


Lautakunta on ottanut kantaa useisiin riitoihin, joissa on kyse erilaisten ajoa avustavien järjestelmien toimimattomuudesta. Tällaiset järjestelmät ovat suhteellisen uusi ilmiö autojen varustelussa ja niiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Otan tarkempaan käsittelyyn tapauksen, jossa oli kyse näiden järjestelmien toimimisesta hankalissa olosuhteissa.


Tapauksessa kuluttaja oli ostanut autoliikkeestä 50 000 euron hintaan uuden auton, joka oli pullollaan ajoa avustavia järjestelmiä. Ongelmia ilmaantui auton tekniikassa, jonka kuului tunnistaa teiden nopeusrajoituksia lukemalla nopeusrajoituskylttejä. Kameraan perustuva järjestelmä ei toiminut lievässä räntäsateessa ja kuluttajan oli sen toimimiseksi pysähdyttävä tien sivuun kesken ajon ja puhdistettava sensori.


Kuluttajan mukaan autossa oli virhe, sillä myyjä ei ollut kertonut järjestelmän ailahtelevasta toiminnasta ja kuluttaja olikin odottanut auton toimivan moitteettomasti ympäri vuoden. Myyjän mukaan auton turvallisuusjärjestelmät toimivat pääsääntöisesti oikein, ja heidän mukaansa ei ole epätavallista, että Suomen sääolosuhteissa tulee tilanteita, jolloin esimerkiksi ikkunoita ja ajovaloja sensoreiden ohella on puhdistettava.


Tapauksessa oli kyse uudesta ja paljon maksaneesta autosta, joten kuluttaja voi perustellusti odottaa autoltaan enemmän. Lautakunnan mukaan liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä ei kuitenkaan poista kuljettajan velvollisuutta seurata liikennemerkkejä ja tiellä vallitsevaa nopeusrajoitusta. Näin ollen tämän tunnistusjärjestelmän merkitys auton toiminnan kannalta on vähäinen. Tämän vuoksi järjestelmän ajoittainen toimimattomuus ei muodosta merkittävää haittaa, kun auton kauppaa arvioidaan kokonaisuutena. Kun vikaa ei pidetä merkityksellisenä, ei myöskään lain mukainen virhekynnys ylity. Lautakunnan kannan mukaan on pidettävänä myös selvänä, että auton ulkopinnalla olevaan tekniikkaan voi liittyä epävarmuustekijöitä ja häiriöitä vaikeampien sääolosuhteiden seurauksena. Näin ollen myyjän ei edellytetty kertovan tästä seikasta ostajalle.


Lautakunta ei siis pitänyt liikennemerkkien tunnistusjärjestelmän ajoittaista toimimattomuutta kuluttajansuojalain tarkoittamana virheenä. Lautakunta kuitenkin suositti 500 euron hinnanalennusta auton kauppahinnasta. Päätöksessä mainittiin lisäksi, että ajoa avustavien järjestelmien laajamittainen toimimattomuus tavanomaisissa ajo-olosuhteissa ylittäisi virhekynnyksen.


Se, voidaanko jokin järjestelmän toimimattomuutta pitää lain mukaisena virheenä, onkin ratkaistava tapauskohtaisesti, eikä tähän kysymykseen ole suoraa vastausta. Ratkaistava on ensinnäkin se, mitä voidaan pitää tavanomaisina ajo-olosuhteina – joku voisi väittää räntä- ja lumisateen olevan varsin tavanomaista Suomessa. Kysymys ei siis ole millään tapaa helppo – myöskään kuluttajariitalautakunta ei nähnyt tapausta yksimielisesti. Hävinneen kannan mukaan myyjän olisi pitänyt kertoa ostajalle auton ajoa avustavien järjestelmien ailahtelevasta toimimisesta.


Voidaanko ratkaisusta johtaa yleistä oikeussääntöä?


Se, ylittääkö avustavien järjestelmien toimimattomuus lain mukaisen virhekynnyksen, on lopulta ratkaistava tapauskohtaisesti. Lautakunnan ratkaisun pohjalta ajoittainen toimimattomuus poikkeavien sääolosuhteiden johdosta ei näyttäisi ylittävä virhekynnystä. Kuluttajan perustellut odotukset ovat arviossa kuitenkin ratkaisevassa asemassa. Näin ollen, mikäli auton on erityisesti markkinoitu toimivan moitteettomasti ympäri vuoden sääolosuhteista riippumatta, voi kuluttajalla olla oikeus odottaa auton myös toimivan ympäri vuoden.


Mikäli tarvitsette apua autokauppaan liittyvissä virhetilanteissa, otattehan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!

2 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki