top of page
Etsi
Henrik Pirhonen

Vastaako myyjä auton ruostumisesta?



Suomen haastavissa olosuhteissa autojen maalipinta altistuu suurelle rasitukselle. Kiveniskemät, tiesuola ja jatkuva kosteus johtavat usein auton maalipinnan vaurioitumiseen ja lopulta auton korin ruostumiseen. Ruostumisen on yleisintä auton lokasuojissa ja helmoissa, jotka kohtaavat eniten rasitusta. Se, kuinka altis auton pinta on ruostevaurioille, riippuu paljon käytön ohella auton merkistä ja vuosimallista. Tietyt automallit ovat esimerkiksi niin sanottujen ”sinkki-vaurioiden” vuoksi alttiimpia ruostumaan. Tässä kirjoituksessa käsitellään auton ruostumista ja sen korvattavuutta auton tavanomaisen takuun tai erityisen ruostetakuun perusteella.


Ruostumisesta voidaan puhua monessa yhteydessä. Ensinnäkin auton ruostumisesta voidaan puhua arvioitaessa auton virheellisyyttä kaupan yhteydessä. Jos autoa on markkinoitu pinnaltaan virheettömänä tai ostaja on voinut esimerkiksi auton uutuuden perusteella odottaa auton olleen ruosteeton, voi autosta tehtyä kauppaa rasittaa virhe, joka myyjän on oikaistava. Autossa voidaan katsoa olevan virhe myös silloin, kun auto alkaa ruostumaan tavanomaista nopeammin. Tällöin kyseeseen tulee usein myös auton valmistajan myöntämä läpiruostumattomuustakuu, joka korvaa ruostumisen aiheuttamat vahingot, mikäli ruostuminen on alkanut sisältä päin. Tämä edellytys karsiikin useat ruostumistapaukset pois takuun soveltumisalasta – takuu ei päde esimerkiksi ruostumiseen, joka on saanut alkunsa kiveniskemästä. Ruostumattomuustakuu ei pääsääntöisesti koske myöskään auton pohjaa, joten takuunantajan ei katsota olevan vastuussa, vaikka auton pohja olisikin kauttaaltaan ruosteessa. Ruostumistakuun voimassa säilyminen edellyttää myös auton huoltamista takuunantajan määrittämien ehtojen mukaisesti.


Ruostumisen on alettava sisältä päin


Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa useisiin riitoihin liittyen autojen ennenaikaiseen ruostumiseen. Yleisin tekijä kuluttajan vaatimusten hylkäämiseen on se, että auton ruostuminen on saanut alkunsa ulkoisesta tekijästä. Eräässä tapauksessa auton takaluukku oli ruostunut maahantuojan myöntämän puhkiruostumattomuustakuun ollessa yhä voimassa. Lautakunnan mukaan maahantuoja ei kuitenkaan vastannut auton ruostumisesta, sillä ruostuminen oli saanut alkunsa ulkoisesta tekijästä. Auton takaluukun maalipinta oli nimittäin hankautunut käytön yhteydessä, ja auton ruostumisen katsottiin saaneen alkunsa tästä vaurioitumisesta. Toisessa tapauksessa lautakunta vahvisti, että kiveniskemistä alkunsa saanut ruostumisvahinko ei ole takuunantajan vastuulla.


Onko auton huoltamispaikalla merkitystä ruostumattomuustakuun voimassa olon kannalta?


Auton takuunantaja voi määrittää autolle tietyn huolto-ohjelman, jota ostajan on noudatettava pitääkseen takuun yhä voimassa. Takuunantaja saa määrittää ne toimenpiteet, jotka autolle on tehtävä. Tämän sijasta takuunantaja ei kuitenkaan voi määrittää sitä, missä auton huollot on suoritettava. Näin ollen kuluttaja voi huollattaa autoaan myös muualla kuin ”merkkiliikkeessä” ja pitää takuun voimassa. Mikäli autoa on huollettu muussa kuin merkkiliikkeessä, vastaa kuluttaja siitä, että autoa on huollettu huolto-ohjelman edellyttämällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajan on jollakin tapaa näytettävä, että autoon on huollon yhteydessä tehty oikeat toimenpiteet. Tämä onnistuu helpoiten siten, että auton huoltokirjaan merkitään kussakin huollossa autoon tehdyt huoltotoimenpiteet.


Huoltojen laiminlyöminen ei aina kuitenkaan suoraan merkitse sitä, että kuluttaja menettäisi oikeutensa vedota myönnettyyn takuuseen. Eräässä kuluttajariitalautakunnan ratkaisussa vahvistettiin kanta, jonka mukaan huollon laiminlyönnillä ei ole merkitystä takuun kannalta, jos huollossa ei oltaisi suoritettu auton maalipinnan tai korin tarkastuksia. Tällöin ruostumista ei oltaisi välttämättä huomattu, vaikka autoa oltaisiin huollettu maahantuojan ohjeen mukaisesti. Näissä tapauksissa auton ruostumisen katsotaan johtuvan auton pintojen heikosta kestävyydestä eikä kuluttajan laiminlyönnistä. Huoltojen suorittamisella on siten vaikutusta ainoastaan silloin, kun takuun myöntäjä on takuuehdoissa suosittanut auton korin ja maalipintojen tarkastamista huoltojen yhteydessä.


Kun takuun soveltumisalaan kuuluvan ruostumisen katsotaan tapahtuneen, voi takuunantaja osoittaa paikan, jossa huollot olisi suoritettava. Eräässä kuluttajariitalautakunnan ratkaisemassa tapauksessa lautakunnan suosittamaa vahingonkorvausta alensi se, että kuluttaja oli korjauttanut auton muussa korjaamossa kuin siinä, jonka vakuutuksen myöntänyt auton maahantuoja oli osoittanut. Jos kuluttaja olisi korjauttanut auton maahantuojan osoittamassa liikkeessä, olisi maahantuoja joutunut korvaamaan auton korjauskustannukset täysimääräisesti.


Mitkä tavat ovat hyväksyttäviä ruostevaurion korjaamisessa?


Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa myös tapaukseen, jossa käytettynä ostetussa, 16 vuotta vanhassa autossa huomattiin ruostevaurioita noin puoli vuotta kaupan solmimisen jälkeen. Myyjäliikkeen kannan mukaan näin vanhoissa autoissa ruostevauriot ovat yleisiä, eikä kuluttaja voi odottaa kyseisen auton olevan ruosteeton. Myyjä tarjosi auton korjaamista 50 eurolla. Autoa oli aiemmin korjattu ilmastointiteipillä ja kitillä – tätä korjaustapaa ei voida pitää asianmukaisena korjaustapana ja tämän katsottiin myötävaikuttaneen jatkovahinkojen syntymiseen.


Lautakunnan mukaan, vaikka kyseessä oli vanha auto, jolta kuluttaja ei voinut odottaa virheetöntä kuntoa, ei kuluttajan katsottu tarvinneen varautua siihen, että autoa oli korjattu virheellisesti. Lautakunta suositti hinnanalennusta, joka vastasi virheen kohtuullisia korjauskustannuksia. Lautakunta katsoi tämän virheen olevan kuitenkin kokonaisuutena vähäinen, joten ostajalla ei ollut oikeutta purkaa kauppaa.


Kenellä on näyttötaakka ruostumisen syystä?


Kun auton takuu on voimassa, on takuunantajan vapautuakseen korvausvastuusta näytettävä, että auton ruostuminen on alkanut jostakin ulkoisesta syystä tai, että kuluttajan laiminlyömä huolto on vaikuttanut ruostumiseen. Kuluttajariitalautakunta on arvioinut tätä takuunantajalle asetettua näyttötaakkaa. Ruostumisen aiheuttanutta syytä ei ole yleensä mahdollista selvittää 100 prosentin todennäköisyydellä, ja myyjä voi vapautua vastuusta näyttämällä toteen, että ruostumisen todennäköisin syy on jokin ulkoinen tekijä. Tapauksessa myyjä esitti autosta otettuja valokuvia, jotka viittasivat ulkoiseen tekijään ruostumisessa. Kun mikään muu ei viitannut siihen, että ruostuminen olisi alkanut auton rakenteista tai maalipinnan sisäpuolelta, katsoi lautakunta toteennäytetyksi sen, että vahinko syntyi ulkoisesta tekijästä. Ostaja ei myöskään ollut vienyt autoa välittömästi korjattavaksi, minkä katsottiin myötävaikuttaneen vahingon pahenemiseen.


Loppupäätelmiä


Auton ruostevauriot voivat siis tulla kyseeseen puhuttaessa joko auton virheellisyydestä taikka auton takuusta. Arviointi näissä eri tilanteissa on hieman erilaista ja nojautuu eri seikkoihin. Arvioitaessa takuun kattavuutta on ratkaisevassa asemassa edellä selostetulla tavalla ruostumisen alkuperä – ruostuminen ei saa alkaa ulkoisesta tekijästä. Auton virheellisyyttä arvioitaessa ratkaisevaa on puolestaan se, myytiinkö auto ruosteisena vai kuuluiko sen olla maalipinnaltaan virheetön. Tämän lisäksi merkitystä saa se, olisiko ostajan pitänyt huomata auton ruosteisuus tarkastaessaan auton ennen kaupan solmimista.


Mikäli tarvitsette oikeudellista apua autokauppoihin tai takuukysymyksiin liittyen, otattehan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!

589 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page