Etsi
  • Henrik Pirhonen

Voiko myyjä joutua vastuuseen auton tuulilasin ennenaikaisesta rikkoutumisesta?


Tuulilasit ovat alttiita rikkoutumaan erilaisten ulkoisten iskujen, kuten auton renkaista lennähtelevien kivien taikka nastojen, vaikutuksesta. Ulkoisten iskujen ohella myös tuulilaseissa voi luonnollisesti olla erilaisia valmistusvirheitä, jotka voivat johtaa tuulilasien ennenaikaiseen hajoamiseen. Sen määrittäminen, onko tuulilasi hajonnut kiveniskun vai valmistusvirheen johdosta, voi paikoittain olla hyvinkin vaikeaa. Tällöin on tarkasteltava auton tuulilasia ja etsittävä mahdollisia ulkoisesta tekijästä aiheutuneita säröjä, joista lasin halkeama olisi lähtenyt etenemään.


Milloin autossa on kuluttajansuojalain tarkoittama virhe?


Lähtökohtana auton virheellisyyden arvioinnissa on sopimuksenmukaisuus – auton on vastattava kunnoltaan ja ominaisuuksiltaan sitä, mitä voidaan katsoa sovitun kauppaa tehtäessä. Tätä pääsääntöä sovelletaan kuitenkin vain harvoin autokauppoihin, sillä kaupan osapuolet sopivat vain ani harvoin auton ominaisuuksista yksityiskohtaisesti kauppasopimuksessa. Kun sovitusta ei ole mitään kirjallista näyttöä, on todella vaikeaa näyttää toteen sitä, mitä on sovittu. Tällöin useimmissa tapauksissa turvaudutaan kuluttajansuojalain säännökseen kuluttajan perustelluista odotuksista. Tämän säännöksen mukaan auton tulee:


vastata kestävyydeltään ja muuten sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen auton kaupassa perusteltua aihetta olettaa.


Näihin perusteltuihin odotuksiin vaikuttaa muun muassa autosta maksettu hinta, autolla ajetut kilometrit, sen ikä sekä myyjän siitä antamat tiedot. Kuluttaja voi luonnollisesti odottaa autolta sitä parempaa kuntoa, mitä enemmän auto on maksanut vastaaviin autoihin verrattuna – korkealla hinnalla on yleensä jokin syy. Vähemmän ajetulta autolta voi myös luonnollisesti odottaa parempaa kuntoa kuin paljon ajetulta autolta. Uuden auton kuluttaja voi odottaa toimivan käytännössä moitteettomasti jo pidemmän aikaa.


Auton on oltava virheellinen jo myyntihetkellä


Auton virheellisyyttä arvioidaan sen hetken perusteella, kun kuluttaja saa auton kaupan solmimisen jälkeen haltuunsa. Jotta virhe olisi myyjän vastuulla, on auton pitänyt olla virheellinen ostajan vastaanottaessa auton. Jos auton katsotaan olleen virheetön myyntihetkellä ja vikaantuneen vasta myöhemmin, kuuluu vastuu vian korjaamisesta ostajalle.


Vastuu sen näyttämisestä toteen, että auto on ollut viallinen jo myyntihetkellä, on pääsääntöisesti ostajalla. Ostajan on siis todistettava auton olleen viallinen jo hänen vastaanottaessa sen. Kynnys tähän ei kuitenkaan ole kovinkaan korkealla, vaan useimmiten riittää, että kuluttaja näyttää itse toimineensa moitteettomasti – tällöin auto on huollettu oikealla tavalla oikeaan aikaan, eikä autoa ole käytetty virheellisellä tavalla. Pääsääntöön on kuitenkin poikkeus, jonka mukaan silloin, kun virhe on ilmaantunut kuuden kuukauden sisällä auton myymisestä, on todistustaakka asetettu myyjälle – vapautuakseen vastuusta, on myyjän todistettava, että auto on ollut virheettömässä kunnossa myyntihetkellä. Jos myyjä ei pysty näyttämään toteen sitä, että vika on syntynyt joko kuluttajan puolella olevasta syystä tai muusta ulkoisesta syystä, vastaa hän virheen korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista.


Takuu laajentaa ostajalla lain nojalla olevaa turvaa


Varsinkin uusien autojen kaupoissa autoille tarjotaan erilaisia takuita. Takuut eivät pääsääntöisesti kuitenkaan tuo lisäturvaa tuulilasin hajoamisiin, sillä takuuehdoissa on usein poissuljettu viat, jotka ovat syntyneet jonkin ulkoisen tekijän vaikutuksesta tai tapaturmaisesti. Ratkaisevassa asemassa ovatkin siten vakuutus- ja muut sopimusehdot, jotka vaihtelevat takuukohtaisesti.


Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu tuulilasin hajoamiseen


Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa auton tuulilasin tapaturmaiseen hajoamiseen. Tapauksessa oli kyse auton hajonneesta tuulilasista, joka kuluttajan kertomuksen mukaan hajonnut auton ollessa pysäköitynä. Kuluttajan mukaan auton tuulilasissa oli valmistevika, sillä sen ei olisi kuulunut hajota vain vähäisestä osumasta, kun autolla ei oltu edes ajettu lasin hajotessa. Myyjän mukaan vastuu lasin korjaamisesta on ostajalla, sillä lasin särkymisen oli aiheuttanut jokin ulkoinen tekijä.


Lautakunta tarkasti tuulilasin. Lasin yläkulmassa oli pieni iskemäjälki, josta lasin halkeaman katsottiin saaneen alkunsa. Iskemäjäljestä ei ollut mahdollista selvittää sitä, kuinka suuri isku lasiin oli kohdistunut. Koska vaurion oli aiheuttanut jokin ulkoinen tekijä, katsottiin vaurion aiheutuneen tapaturman seurauksena, vaikka lasin saaman iskun kovuutta ei pystyttykään selvittämään. Näin ollen lasin hajoamisen katsottiin olevan ostajan vastuulla, vaikka auton takuu oli vielä hajoamishetkellä voimassa.


Voiko myyjä siten koskaan vastata hajoavasta tuulilasista?


Todellisuudessa on erittäin harvinaista, että myyjä joutuisi vastaamaan kaupan solmimisen jälkeen hajoavasta tuulilasista, sillä hajoamisen aiheuttaa pääsääntöisesti jokin ulkoinen tekijä. Sellaisessa harvinaisessa tilanteessa, jossa tuulilasi on hajonnut itsestään esimerkiksi jonkin asennuksesta seuranneen jännitteen vuoksi, eikä lasissa ole havaittavissa iskemiä, jotka olisivat voineet aiheuttaa särkymisen, voi myyjä joutua vastaamaan hajonneesta tuulilasista. Useimmiten ostaja voi suojautua tuulilasin hajoamisesta syntyviltä kustannuksilta hankkimalla erillisen tuulilasivakuutuksen, jonka avulla lasi vaihdetaan uuteen omavastuuosuutta vastaan.


Yleisemmin myyjän vastuu voi syntyä tiedonantovirheen perusteella, kun myyjä on luvannut auton tuulilasin olevan ehjä, mutta todellisuudessa lasi on rikki. Tällaisia tilanteita käsitellään toisessa kirjotuksessamme.


Mikäli tarvitsette oikeudellista apua autokauppoihin liittyvissä asioissa, otattehan yhteyttä ammattitaitoisiin autoriitalakimiehiimme!


18 katselukertaa0 kommenttia